Muu(t) tekijä(t): Tauno Sutinen

9 x 13 cm. Wikipediasta; Roomalainen tervehdys (ital. saluto romano) on tervehtimiseen tai kunnioituksen osoittamiseen käytetty ele, jossa oikea käsi nostetaan vilkutusasentoon ilman vilkutukseen kuuluvaa toistuvaa sivuttaisliikettä.Roomalaisen tervehdyksen väitetään olleen antiikin roomalaisten sotilaallinen ja valtiollinen tevehdys, mutta tästä ei ole selkeitä todisteita.[1] Käsitys on saattanut syntyä 1700-luvulla[1] Ranskassa.Renessanssin jälkeen tervehdyksen ovat ottaneet käyttöön monet tahot. Yhdysvalloissa tervehdys tunnettiin Bellamyn tervehdyksenä keksijänsä Francis Bellamyn mukaan. Bellamyn tervehdyksellä vannottiin uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle muun muassa kouluissa. Italian fasistit ottivat roomalaisen tervehdyksen käyttöön vuoden 1920 tienoilla ja fasistien vallan aikana se oli laajassa käytössä.[1] Fasistit omaksuivat tervehdyksen käytön kirjailija Gabriele D’Annunziolta, joka otti sen käyttöön vuonna 1919 johtaessaan italialaisten aktivistien tilapäisesti hallitsemaa Fiumen kaupunkivaltiota. D’Annunzio itse poimi sen ilmeisesti vuonna 1914 valmistuneesta, antiikin Roomaan sijoittuvasta italialaisesta historiallisesta spektaakkelielokuvasta Cabiria, jonka käsikirjoituksen laatimiseen hän itse oli osallistunut. Benito Mussolinin hallinto määräsi vuonna 1923 käyttämään roomalaista tervehdystä koulujen lipunnostoseremonioissa.[2]Natsi-Saksa seurasi perässä ja vuonna 1926 Kansallissosialistisen puolueen jäsenet alkoivat kättelyn sijaan tervehtiä toisiaan näin.[1] Siitä lähtien se on tunnettu ”natsitervehdyksenä”. Eräät muut tahot, mukaan luettuna Yhdysvaltain koulut, lopettivat tällöin tervehdyksen käytön.

Merkinnät: omistajamerkintä

9 x 13 cm. Wikipediasta; Roomalainen tervehdys (ital. saluto romano) on tervehtimiseen tai kunnioituksen osoittamiseen käytetty ele, jossa oikea käsi nostetaan vilkutusasentoon ilman vilkutukseen kuuluvaa toistuvaa sivuttaisliikettä.Roomalaisen tervehdyksen väitetään olleen antiikin roomalaisten sotilaallinen ja valtiollinen tevehdys, mutta tästä ei ole selkeitä todisteita.[1] Käsitys on saattanut syntyä 1700-luvulla[1] Ranskassa.Renessanssin jälkeen tervehdyksen ovat ottaneet käyttöön monet tahot. Yhdysvalloissa tervehdys tunnettiin Bellamyn tervehdyksenä keksijänsä Francis Bellamyn mukaan. Bellamyn tervehdyksellä vannottiin uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle muun muassa kouluissa. Italian fasistit ottivat roomalaisen tervehdyksen käyttöön vuoden 1920 tienoilla ja fasistien vallan aikana se oli laajassa käytössä.[1] Fasistit omaksuivat tervehdyksen käytön kirjailija Gabriele D’Annunziolta, joka otti sen käyttöön vuonna 1919 johtaessaan italialaisten aktivistien tilapäisesti hallitsemaa Fiumen kaupunkivaltiota. D’Annunzio itse poimi sen ilmeisesti vuonna 1914 valmistuneesta, antiikin Roomaan sijoittuvasta italialaisesta historiallisesta spektaakkelielokuvasta Cabiria, jonka käsikirjoituksen laatimiseen hän itse oli osallistunut. Benito Mussolinin hallinto määräsi vuonna 1923 käyttämään roomalaista tervehdystä koulujen lipunnostoseremonioissa.[2]Natsi-Saksa seurasi perässä ja vuonna 1926 Kansallissosialistisen puolueen jäsenet alkoivat kättelyn sijaan tervehtiä toisiaan näin.[1] Siitä lähtien se on tunnettu ”natsitervehdyksenä”. Eräät muut tahot, mukaan luettuna Yhdysvaltain koulut, lopettivat tällöin tervehdyksen käytön.

Muu(t) tekijä(t): Keijo Kylävaara, Paul H Ewerlöf ym.Sarja: Matkustamme-sarja 5Alkuteos: Turen går til Tyskland

Ajoneuvosähkölaitteet, elektroniikka, moottorinohjaus, ajoturvallisuusjärjestelmät

Asiasanat: saksankielinen kirjallisuus

Muu(t) tekijä(t): Sinikka Kallio, Dietrich AssmannAlkuteos: Doktor Faustus

Sarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 86

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Friedrich Engels, O. Kukkonen ym.Asiasanat: elämäkerrat, saksa

Muu(t) tekijä(t): Matti PalomäkiAsiasanat: sanakirjat, monikieliset sanakirjat

Muu(t) tekijä(t): Kaius Sulonen

Muu(t) tekijä(t): Lauri HirvensaloAsiasanat: sanakirjat, suomen kieli, saksan kieli

Asiasanat: tytöt, asunnot, motiivit, kahvikupit, menneisyys, salaisuudet, lukiolaiset, aikatasot, Saksan demokraattinen tasavalta

Muu(t) tekijä(t): Liisa LaukkarinenAlkuteos: Dichter erzählen Kindern

Muu(t) tekijä(t): Reijo LehtonenSarja: Julkaisusarja / Suomen elokuva-arkisto A 9Alkuteos: From Caligari to Hitler

Itä-Saksan (DDR) aikainen rintamerkki, joka on myönnetty hyvästä koulumenestyksestä vuonna 1963. Nimi: Merkki hyvästä työstä koulussa ("Für gute Arbeit in der Schule").

Sarja: Hallo!Asiasanat: saksankieli