Näytevarasto palautusWilhelm Johnen: Yöhävittäjälentäjä (isbn 9525186598, 2004)Yöhävittäjälentäjä Wilhelm "Wim" Johnen saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa 26. maaliskuuta 1942. Kyseinen yö oli kuitenkin koitua Johnenin viimeiseksi, kun seuraavan pommittajan torjuntatuli pudotti saksalaishävittäjän. Haavoittuneen Johnenin onnistui hypätä laskuvarjolla, mutta hänen radistinsa menehtyi. Wim kuitenkin palasi pian vaativaan yöhävittäjätoimintaan, jonka vaativuutta hänen komentajansa on kuvannut sanoessaan: ?Sammuta valot ja yritä napata kärpänen sormillasi.? Omista tappioistaan välittämättä kotimaataan puolustaneet saksalaiset lensivät säässä kuin säässä aiheuttaen suurta tuhoa Saksan kaupunkeja tuhoavien brittien pommikonelautoissa. Wilhelm Johnen saavutti 34 yöilmavoittoa yli kahdellasadalla sotalennolla.muistelmat, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, hävittäjät, lentäjät, sotilaslentäjät, ilmasota

Näytevarasto palautusAnton Wöffen: Sittenkin ässä (isbn 9525186458, 2003)Anton Wöffenin hävittäjälentäjän ura vastaa varmasti monien muiden Luftwaffen hävittäjälentäjien vaiheita. Valmistuttuaan hävittäjälentäjäksi Wöffen komennettiin JG 27:ään Afrikkaan, missä vaikeat olosuhteet vaativat veronsa. Wöffen loukkaantui useita kertoja pakkolaskuissa ja tullessaan alasammutuksi. Sitkeyden ja peräänantamattomuuden ansiosta hän kuitenkin aina palasi ilmaan. Viidennen ja viimeisen ilmavoittonsa hän saavutti maaliskuussa 1945 viimeisellä sotalennollaan, joka päättyi amerikkalaisten sotavankeuteen. Anton Wöffenin muistelmateos on "rivilentäjän" humoristinenkin kertomus Luftwaffen lentäjän arjesta

Hämeen Jääkäripataljoona on entinen joukko-osasto, jonka perinteet yltävät aina vuoden 1918 maaliskuuhun, jolloin Vapaussodan jääkärijoukkojen perustaminen alkoi. Hämeen Jääkäripataljoona lakkasi olemasta itsenäisenä joukko-osastona 1. tammikuuta 2003 jolloin se ja Panssarivaunupataljoona yhdistettiin Hämeen Panssaripataljoonaksi.

Viikingit on teos, joka kuvaa viikinkiperheitten kotoista elämää Gotlannissa n. v 950 j. Kr. ja sen jälkeen Äezänkosken partailla. Nuoret ihastuvat retkillään mahtavaan Kokemäenjokeen ja Äezänkoskeen, unohtavat viikinkiretket ja muuttavat uusiin oloihin. He valtaavat maata ja metsää ja rakentavat upeat kartanot. Sinne he kotiutuvat ja ovat pian lapsineen osa vaurastuvaa maakuntaa ja sen "Satakuntajoukkoja".

Kahvivero on Suomessa vuosina 1939–1942 ja 1948–1954 käytössä ollut valmistevero, jota paahtimon tuli maksaa paahdetusta kahvista valtiolle. Paahtimon oli kiinnitettävä kahvipakkaukseen leima- ja valmisteverokonttorin hyväksymä veronauha, jossa oli merkittynä kahvin laatu ja määrä, paahtimon nimi ja kotipaikka sekä veron määrä.Veronauha oli kiinnitettävä pakkaukseen siten, että se katkesi pakkausta avattaessa.

Kullervo Lahtela (1913-1986) oli yksi Suomen hävittäjä-ässistä. Hän lensi jatkosodassa 187 sotalentoa ja kävi 24 ilmataistelua, joista hänelle kirjattiin 10 ilmavoittoa. Lahtela kuvasi itse saavutustaan sanoin: Meille sanottiin sodan alussa, että vihollisella on kymmenkertainen miesylivoima. Näin ollen hoidin oman osuuteni. Taistelulentäjä Kullervo Lahtela kertoo yhden Suomen viime sodan sankarin tarinan unohtamatta kuvailla niitä oloja ja tuntemuksia, joita nuori mies ja kahden pienen lapsen isä joutui kokemaan ollessaan komennettuna ilmarintamalla, jossa kuolema väijyi vain yhden kohtalokkaan osuman tai väärään suuntaan menneen väistön takana. Kirjan liitteenä ovat Lahtelan piirtämät ilmataisteluistaan kertovat kuvat, jotka hän postitti sodasta kotiin.uusi lukematon

Kotiliesi 1945 nr 13-14, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva - sommitellut Doris Bengström, Keijukaisprinssin nimipäivä - kesäleikki lapsille. Vaasaan leipää -mainos, Kas-Kas pullolakka, Tie auki taivasta myöten - ylioppilas - valkolakki, Arkkipiispalassa - Margaretha af Hällströmistä tuli arkkipiispatar Lehtonen, Huomista heinäpoutaa, Pikkuvauvalla on kesävaivansa, Äitikö lomalle, Hauska tavata - vanha säkki (saa uuden elämän), Aloitamme sokerittakin suuret säilöntätalkoot, Tyttärien kerho, Kieku ja Kaiku, Kaleva Salminen Oy Kale-korvikekengät, ym.21 x 29 cm.

Kotiliesi 1962 nr 17, Syyskuu . Iskukalusteen värimainos, sisustusteemaa, Wärtsilän Venla emalikasarin koko sivun mainos, Enso -keittö kahden sivun mainos , tuotekuvasto ja hinnat. Artikkelit : Tarvitaanko oppikouluissa poikien kotitalousopetusta ? Vaimo vai edustusvaimo ? .Tunnussana koulutus (ylioppilaiden määrä kasvussa) Nuoret suunnittelevat koteja. Avioliitto on sovittelua. Runsaasti mainoksia ja ajankuvaa vuodelta 1962

Suomen Kuvalehti 1960 nr 12, Maaliskuu 1960 ajankuvaa. ( 19.3.1960) Kannessa Aeron ensimmäinen suihkukone, josta myös artikkeli kuvineen lehdessä. Artikkelissa mm. Lapuan piispa Eero Lehtinen. Salpausselkä 1960 artikkeli kuvineen mm Veikko Kankkonen, Arto Tiainen) Pääministeri Sukselainen kaukomailla artikkeli kuvineen.<br/><br/>Sinilintu on valmis lentoon, Aeron ensimmäinen suihkukone. Joensuun lukion "kenraaliluokka" v.1921.

Onnenpeli on Risto Jarvan ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1965. Yhtenä käsikirjoittajana toimi Jarvan pitkäaikainen työtoveri Jaakko Pakkasvirta. Onnenpeli edustaa ansiokkaasti suomalaisen elokuvan uutta aaltoa. Eräässä kritiikissä pidetään sen yhteiskunnallista sanomaa vielä hioutumattomana,[1] toisessa todetaan ajan vain somistaneen tuoretta pakottomuutta huokuvaa kunnianhimoista elokuvaa[2]. Elokuva sai valtionpalkinnon, ja Jarva sai ohjauksesta Jussi-patsaan sekä Suomen arvostelijain liiton Kritiikin kannuksetOjalan elokuvakiertue

-Suomalaisen näyttämön kruunamaton kuningas Tauno Palo (1908-1982) kertoo tässä Aino Räty-Hämäläisen toimittamassa elämäkerrassa oman tarinansa rehtiin ja lämminsydämiseen tapaansa.-Pääsemme mukaan niin lapsuudenkodin sopusointuiseen ilmapiiriin kuin uran alkuaikojen suuriin toiveisiin sekä pettymyksiin ja sitten suomalaisen elokuvan ja näyttämötaiteen historiaan vertaansa vailla olevaan menestykseen. -Tauno Palon askeleita ensi rakkauden ja myöhempien kiintymysten vaiheilla. Palon omien kokemusten lisäksi kirja tulvii värikkäitä anekdootteja elokuvataiteemme varhaisajoilta. -Kirja on runsaasti kuvitettu perhealbumista otetuin kuvin.Käsi sydämellä ilmestyi ensi kerran vuonna 1969. -Tämä kirjan kahdeksas painos julkaistaan Tauno Palon syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

8 x 14 cm, kuvassa Hellman, Lillebran, Mûlberg, Saarast, Heidenthal, Silmberg, Feiman, Olegs, Silmkorp, Kask, Tsernuysen, Gränberg, Enk,man, Valton, Hirve?, Vides, Viikman, Naarak, Portnoi, Riksa, Tilk, Järmut - "Puutuvat miehet on päävahdis".

Miten menestyä työelämässä? Miten rikastua pörssissä? Miten hankkiutua eroon hankalista alaisista? Miten petkuttaa pomoa? Pomo ja Väisänen tarjoavat oikotien onneen ja vastaukset aikamme polttavimpiin kysymyksiin. Taukoliikuntaa-teokseen on koottu Pomo & Väisäsen parhaat palat vuosilta 2000-2003.

A1 Olet Kulta Jota Rakastan 3:25A2 Laulaen Tunteeni Kertoa Vois 2:30A3 Saanhan Vielä Tulla Kotiin 3:45A4 Oikein Hiljaa 3:47A5 Ei Ruusut Tietäni Peittäneet 3:15A6 Hellä Hymy 3:33A7 Olet Tervetullut 2:56B1 Jos Vielä Kyyneleet Kuivata Voisin 3:15B2 Sulle Kuulun Vain 3:27B3 Puhuin Sulle Tunteistain 3:23B4 Sulle Tahtoisin Kaiken Antaa 3:14B5 On Täällä Paljon Muuttunut 4:00B6 Kutsui Mua Sydämeni Ääni 3:24B7 Rakkauden Laulu 2:45

Sydämeni ääni, 1984. C-kasetti. Ei ruusut tietäni peittäneetHellä hymyJos vielä kyyneleet kuivata voisinKutsui mua sydämeni ääniLaulaen tunteeni kertoa voisOikein hiljaaOlet kulta jota rakastanOlet tervetullutOn täällä paljon muuttunutPuhuin sulle tunteistaniRakkauden lauluSaanhan vielä tulla kotiinSulle kaiken tahtoisin antaaSulle kuulun vain<br/><br/>Postikulut 1,80€ v. 2016.

**Keski-ikäinen pikkukaupungin lääkäri, toista kertaa naimisissa ja kahden lapsen isä, on surmannut rakastajattarensa. Vankilasta hän lähettää tuomarilleen kirjeen - tämän romaanin - missä hän yrittää tälle ainoalle ihmiselle tehdä ymmärrettäväksi tekonsa motiivit kertomalla ankeasta järkiavioliitostaan ja kohtalokkaasta rakkaudestaan sattumalta kohtaamaansa tyttöön, rakkaussuhteen kehityksestä ja yhä patologisemmaksi muuttuvasta mustasukkaisuudestaan tytön menneisyyden suhteen. **

Ilmavoimien menestynein reserviläisässä Olavi Puro (1918–1999) ehti ennen kuolemaansa kirjoittaa sotakokemuksistaan, jotka nyt julkaistaan ensimmäistä kertaa.Olavi Puro oli kokenut Helsingin pommitukset talvisodan syttymispäivänä, ja vannoi kostavansa siviilien pommitukset. Hän hakeutui ilmavoimiin ja pääsi hävittäjälentäjäksi Lentolaivue 24:ään. Lentoja Brewstereillä oli kuitenkin vähän, joten hänet lainattiin LeLv 6:een Tsaikka-lentäjäksi. Epäluotettavilla sotasaaliskoneilla lennettiin vaarallisia tiedustelulentoja Suomenlahdelle. Puron osaamista kuvastaa, että hän oli yksi viidestä Tsaikalla ilmavoiton saavuttaneesta lentäjästä.Keväällä 1943 hän palasi alkuperäiseen laivueeseensa, ja asianmukaisella kalustolla tulostakin alkoi syntyä. Todelliset ilmataistelijan kykynsä hän osoitti kesällä 1944, jolloin hän saavutti Messerschmitteillä suurimman osan ilmavoitoistaan. Haavoittumisestaan huolimatta sisukas taistelija palasi laivueeseensa, ja kipsattu jalka Mersun sivuperäsinpolkimeen sidottuna Olavi Puro saavutti vielä useita ilmavoittoja.Olavi Puro lensi 207 sotalentoa ja saavutti 36 ilmavoittoa. Kirjassa on liitteenä Puron lentopäiväkirjan sivut rintamalaivueista

Antti O. Arponen: Teloitetut: viimeinen jatkosodan kesä 1944: kadonneet rintamakarkurit: Huhtiniemen mysteeri (isbn 9525170519, 2006)Sanomalehti Etelä-Saimaa uutisoi 30. lokakuuta 1971: "Teloitettujen hauta löytyi Huhtiniemestä. Todennäköisesti viime sotien aikainen kuolemaantuomittujen hautapaikka paljastui Lappeenrannan kaupungin viemäröintitöiden yhteydessä Huhtiniemestä. Lappeenrannan rikospoliisin mukaan löytö ei ollut mikään yllätys".Joukkohaudan löytymisen jälkeen alkoi erikoinen tapahtumasarja, jota mysteeriä journalistit Martti Meuronen ja Antti O. Arponen tutkivat. Teloitettiinko viimeisenä sotakesänä 1944 suomalaisia rintamakarkureita Lappeenrannassa? Asiakirjoja kenttäoikeudesta ei ole. Onko Huhtiniemen mysteeri siksi aktiivisesti vaiettu ja tarkoin varjeltu sotasalaisuus?Teos on kattava selvitys tapahtuneista ja sisältää mm. kartat hautapaikoista. Aluetta aletaan viimein tutkia kesällä 2006