lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Carl Adolph Hårdh (20. toukokuuta 1835 Tukholma – 18. elokuuta 1875 Helsinki) oli ruotsalainen valokuvaaja joka asui Helsingissä 1850-luvun puolivälistä lähtien.[1][2]Hårdhin isä Adolf Hårdh oli kotoisin Kuopiosta ja muutettuaan Ruotsiin hän toimi Tukholmassa taiteilijana ja kivipiirtäjänä. Hårdhin äiti oli kotoisin Ockelbosta Pohjois-Ruotsista. Hårdh seurasi isänsä jälkiä ja opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Hän muutti Helsinkiin todennäköisesti vuoden 1855 jälkeen, jolloin hänen molemmat vanhempansa olivat jo kuolleet.[2]Hårdh aikoi työskennellä taidemaalarina mutta taloudelliset syyt pakoittivat hänet ryhtymään valokuvaajaksi. Hänellä oli valokuvausstudio Helsingin Seurahuoneella vuosina 1862–1875. Lisäksi Hårdhilla oli toinen studio Kluuvikatu 3:ssa. Hårdh oli suosittu valokuvaaja ja hän otti studiossaan paljon henkilömuotokuvia. Hän työskenteli myös ulkona ja otti valokuvia Helsingin kaupungin ja lähiympäristön maisemista. Joitakin näistä Helsinki-aiheisista kuvista koottiin myös albumeiksi luulutavasti myyntiä varten wiki

Sarja: Marianne Jidhoff, Into-pokkariAsiasanat: Tukholma, Marianne Jidhoff

Sarja: HammarbyAlkuteos: Hennes iskalla ögonAsiasanat: naiset, murha, parisuhde, Ruotsi, katoaminen, Tukholma, alistus (vallankäyttö), rikostutkijat

Sarja: Emma SköldAlkuteos: SjälsfrändenAsiasanat: itsemurha, Ruotsi, Tukholma, rikostutkijat, lapsenmurha, Skandidekkarit

Sarja: KaupunkikirjatAlkuteos: Eyewitness travel guides Stockholm

Sarja: RekkeAlkuteos: ObscuritasAsiasanat: jalkapallo, terrorismi, murha, professorit, poliisit, Tukholma, tuomarit (kilpailut)

Sarja: Meripelastajat, Minerva CrimeAlkuteos: Svarta segelAsiasanat: naiset, purjehdus, suru, Ruotsi, saaristot, sisarukset, meripelastus, Tukholman saaristo

Kotiliesi 1930 nr 18, syyskuun II -numero, sis. mm. seur artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuvitus Martta Wendelin, Välähdyksiä Kreeta Haapasalon elämästä, Maalaiskotia uudistetaan - Tukholman maatalousnäyttelyn mallitalo, Vuoden 1930 ajankuvaa ja mainoksia mm. Littoinen tehdasmainos, jossa vanhin tunnettu kuva Littoisten Verkatehdas -aiheesta, Boman huonekalut, ym.

Sarja: Ellen TammAlkuteos: LivAsiasanat: naiset, murha, lapsuus, kotiseutu, Tukholma, menneisyys, salaisuudet, toimittajat (media), paluu

Tukholmasta alkaa kadota myös katulapsia, sieppauksilla täytyy olla jokin muu motiivi kuin lunnaat.

Muu(t) tekijä(t): Lauri KarenAsiasanat: muistelmatmerkintä omis.

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: I dina händerAsiasanat: nuoret, Ruotsi, rikollisuus, väkivalta, jengit, lähiöt, ulkopuolisuus, Tukholma, kosto, alamaailma, tappaminen, lapsuudenystävät, näköalattomuus

Ilmestynyt 2.6.1956,48s.,sisällys mm. Miksi Pohjois-Savo on punaisempi kuin Pohjois-Karjala,Emme polveudu apinasta,Tapasin Bertrand Russell in,Miss Eurooppa -kisat Ruotsissa,Apu tulee ilmasta: paarikuljetuksiin soveltuvat lentokoneet,Tähtäimessä ratsastusolympilalaiset Tukholmassa,Elias Lönnrotin kotitalo Sammatti on sortumaisillaan,Alkaako uusi kausi idän ja lännen suhteissa,Yli maalin ampuvaa mainontaa,Miksi kotitaloustyötä halveksitaan,Urheileva Ukko-Pekka

Muu(t) tekijä(t): Kai KailaSarja: Tietolipas 101Alkuteos: Fra Kalmarbrev til Stockholms blodbadAsiasanat: poliittinen historia, keskiaika, Kalmarin unioni

Sarja: Marianne Jidhoff, Into-pokkariAsiasanat: Tukholma, Marianne Jidhoff