Muu(t) tekijä(t): Carl-Fredrik GeustAsiasanat: talvisota, puolustuslinjat, puolustus, Mannerheim-linja

Sarja: Mannerheimin lastensuojeluliitto. P n:o 11

Muu(t) tekijä(t): Anneli ForssMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Mannerheimin lastensuojeluliitto P 7

Asiasanat: Mannerheim

Muu(t) tekijä(t): Kai KailaAlkuteos: Mannerheim mellan världskrigenAsiasanat: elämäkerrat, henkilöhistoria, poliittinen historia

Muu(t) tekijä(t): Anna-Leena Välimäki, Sinikka Kuosmanen ym.Sarja: Mannerheimin lastensuojeluliitto P-julkaisusarja no 15

Asiasanat: ritarikunnat, matrikkelit, Mannerheim-ristin ritarit, kunniamerkit

Sarja: VisualAsiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, sotahistoria, johtaminen, ihmissuhteet, sodanjohto, sotilasjohtajat, henkilösuhteet, sosiaaliset suhteet, Päämaja, strategiat

Muu(t) tekijä(t): Carl Gustaf Emil Mannerheim, Sakari Virkkunen

Asiasanat: sotaveteraanit, Mannerheim-ristin ritarit, kunniamerkit

Muu(t) tekijä(t): Jyri KettunenAlkuteos: Mannerheim : president, soldier, spyAsiasanat: henkilöhistoria, presidentit, upseerit, marsalkat

Kansa Taisteli 1962 nr 12 sis. seur. artikkelit; Jalkaväenkenraali Mannerheim-ristin ritari K.A Heiskanen kuoli 6.11.1962, (Kuvassa Mannerheimin kanssa), Yrjö Kohonen - Mursula, Veikko Jokela - Petromaksit loistivat jouluna, L-P. Saarinen - Talvisodan Kollaa osa II, Pekka Virolainen - Pikkupojat talvisodan muistopaikoilla, Urho Ylitalo - "Eldankajärven jää", Matti Mikkola - Kohtalon saatto osa XXII<br/><br/>21 x 30 cm.

Sotamuseo III 1950 vuosikirja, sis. seuraavat artikkelit; Miekkaritarikunnasta Mannerheimin-ristiin, Suomalainen sotilaspäähine Venäjän-vallan aikana, Tykkien naulalukunimitykset ja tykistön mittaviivotin, Hiukan heittokeihäästä ja peitsitaktiikan synnystä, Sotilasmajoitus Helsingissä Kustaa III:n sodan aikana, Olavinlinna Turun Rauhan jälkeisenä aikana<br/><br/>15 x 21 cm. Tekstitiivistelmiä ruotsiksi ja englanniksi.

-Jyväskylässä asuva idän ja sen suurten kielten tutkija, Marco Polosta ja Konfutsesta kirjoittanut Jonathan Clements on koostanut Suomen historian näkyvimmästä suurmiehestä populaarihistorian, jonka tyyli ja ote on raikas.-Kustantaja mainostaakin Clementsiä kirjailijana, jonka tapa kirjoittaa C. G. Mannerheimista poikkeaa totutusta ja tarjoaa ulkomaisen näkökulman suomalaisesta kansallissankarista.Clementsin teoksen keskeisin osa käsittelee Mannerheimin vakoilumatkaa Kirgisiasta Pekingiin vuosina 1906-1908 aluksi ranskalaisen tiedemiehen Paul Bellotin retkikunnan jäsenenä ja sittemmin erkaantuneen tiedusteluryhmän johtajana. Talvisodan kovan puolustustaistelun jälkeen Mannerheim johti armeijaa, joka kävi erillissotaa Saksan liittolaisena. Clements painottaa perustellusti Winston Churchillin ja Mannerheimin sodanaikaisia yhteyksiä. Niiden perustana oli kunnioitus ja ehkä ystävyyskin.

Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs oli toisen maailmansodan ajan marsalkka Mannerheimin lähin mies.Alkuaan sanomalehtimiehen ja kirjailijan urasta haaveillut humanisti oli parhaiten menestynyt upseeri itsenäisessä Suomessa. Hän oli ennakkoluuloton sotilaspoliittinen ajattelija ja merkittävin sotilaallinen yya-sopimuksen suunnittelija. Heinrichs oli myös presidentti Paasikiven lähin sotilaallinen neuvonantaja yya-sopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa.Martti Turtola oli ensimmäisiä tutkijoita, joka pääsi perehtymään J.K. Paasikiven ja ulkoministeriön salaisiin arkistoihin. Myös kenraali Heinrichsin yksityiset arkistot olivat tutkijan käytössä ensimmäisen kerran. Turtola on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat.

Ja&#776;a&#776;ka&#776;rikenraali Wiljo Einar Tuompo toimi koko jatko- sodan ajan pa&#776;a&#776;majassa komentoesikunnan pa&#776;a&#776;llikko&#776;na&#776;. Everstiluutnantti Tauno Kuosan viimeistelema&#776; kirja on Tuompon henkilo&#776;kohtaisten kokemusten lisa&#776;ksi intiimi la&#776;hikuva Mannerheimista, asiantunteva kuvaus jatkosodan ylimma&#776;n johdon keskina&#776;isista&#776; suhteista ja arkipa&#776;iva&#776;n tyo&#776;sta&#776; tapahtumien polttopisteessa&#776;.Tuompolla oli ainutlaatuinen tilaisuus seurata Mannerheimin toimintaa hyvin la&#776;helta&#776;. Mannerheim selvitti ha&#776;nelle varsin avoimesti sotilaallisia ja poliittisia ka&#776;sityksia&#776;a&#776;n, ylinta&#776; sodan ja valtion johtoa koskevia mielipiteita&#776;a&#776;n.Pa&#776;iva&#776;kirja osoittaa, miten marsalkka oli nimenomaan suurissa sotilaallisissa ja poliittisissa kysymyksissa&#776; huomattavasti kaukokatseisempi kuin apulaisensa. Mannerheim otti operaatioiden suunnittelussa tarkoin huomioon sen tosiasian, etta&#776; ”Suomi joutuu aina ela&#776;ma&#776;a&#776;n Vena&#776;ja&#776;n naapurina”.Pa&#776;iva&#776;kirjasta ka&#776;y ilmi, etta&#776; Suomen armeija oli milloin vakavan sairastumisen, milloin vihollisen miinojen ja tykisto&#776;tulen vuoksi va&#776;ha&#776;lla&#776; menetta&#776;a&#776; ylipa&#776;a&#776;llikko&#776;nsa&#776;. Kuuluisan ”Ita&#776;-Karjalan pa&#776;iva&#776;ka&#776;skyn” syntyhistoria saa myo&#776;s arvovaltaisen selvityksen.

Alkuteos: Gustaf Mannerheim : luonnekuva, puheet, sähkösanomat vapaustaistelun ajoilta

Kuvaus 1800 luvun kaupunkilaiselämään, kartanokulttuuriin ja aatelissukujen historiaan Mannerheimin taiteilija sielua peilaten. Kuvitettu. Dimensiot 24 ¤ 17 cm.

Muu(t) tekijä(t): Peter SandbergSarja: Suomalais-ugrilaisen seuran kansatieteellisiä julkaisuja 13 AAsiasanat: kuvateokset, matkakertomukset, kansanperinne