kaiverrus Rauhamäki Helviviite Finna

kaiverrus Eeva Lähteenmäki 19336-37viite Finna

Muu(t) tekijä(t): Riikka Helin, Marja-Leena Lautiainen ym.Asiasanat: muistelmat, syöpätaudit, kuolema, rintasyöpä, sairastuminen

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: sotaromaanit, Leningrad

Muu(t) tekijä(t): Nora SchuurmanSarja: VolttiAlkuteos: I taket lyser stjärnornaAsiasanat: syöpätaudit, ahdistus, rintasyöpä, äidit, tyttäret, nuortenkirjallisuus, murrosikä, sairastuminen, pelko, esikoisteokset

SkidlöparmärkeRyhmä M:II. .Åtsidan: I pressat arbete synes på en krans av tallbarr ett par parallelt lagda skidor med spetsarna uppåt. Kransen är rikt besatt med kottar och på tre ställen omvirad av korsvis lagda band med en kott uppstickande ur två av bandkorsen, samt på två andra ställen trädd genom öppna kronor; En tredje likadan krona är trädd över skidornas bakre del. Under skidorna, dels på åtsidan och dels på frånsidan av kransen synas två i kors lagda skidstavar.På den grönoxiderade frånsidan, som i negativ företer framsidans ornamentik, är anbrakt en fastlödd säkerhetsnål.Materialet uppgives vara silver, men kontrollstämpel och årsbokstav saknas. Prn

Brosch, skolidrottsmärke. Av metall. Rektangulärt märke med en rund, krönt mitt. I det runda utrymmet tre kronor och på var sida finns kvistar med lagerblad och bär. Undertill står det; SVERIGES UNGDOM DESS FRAMTID. På baksidan 1932- 33 nr 4585 Sporrong

Neuvostoliiton sosialistisen työvoiman hyökkäysmerkki

Suomen Lyseoiden Urheilijat oli vuonna 1899 Ivar Wilskmanin perustama Suomen ensimmäinen koulu-urheilujärjestö. SLU:n toiminta lakkasi 1926, kun perustettiin Suomen Oppikoulujen Urheiluliitto, SOU. Työtä koululiikunnan hyväksi jatkaa nykyisin Koululiikuntaliitto, johon SOU sulautui 1973.