Pöytäviina on suomalainen alkoholimerkki, jota Alko valmisti ja myi huhtikuusta 1932 kesäkuuhun 2014.Pöytäviina oli ensimmäinen Alkon Rajamäen tehtailla pullotettu tuotemerkki, ja se pysyi Alkon myyntitilastojen kärjessä aina 1970-luvulle saakka. Alun perin Pöytäviinaa valmistettiin sulfiittispriistä erottamalla siitä myrkyllinen metanoli.

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Sarja: 6

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

**Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun.**VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista. **Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana. **

**Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. -Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun. VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista**Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. **Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana. **

Muu(t) tekijä(t): Carl-Fredrik GeustAsiasanat: muistelmat, siviiliväestö, pommitukset

Liikkeellelaskija Ruotsi Kuningas Kustaa VI Aadolf (1950-1973)Tyyppi Tavalliset liikkeeseen tarkoitetut kolikotVuosia 1954-1971Arvo 5 kruunua (5 SEK)Valuutta Kruunu (1873-päivä))Sävellys Billon (.400 hopea) (kupari .500, nikkeli .050, sinkki .050)Paino 18 grammaaHalkaisija 34 mmPaksuus 2,5 mmMuoto PyöreäTekniikka JauhettuSuunnistus Mitalin kohdistus ↑↑Demonetisoitu 30. kesäkuuta 2017Numero N#12994ApuaViittaukset KM# 829

Liikkeellelaskija Ruotsi Kuningas Kustaa V (1907-1950)Tyyppi Tavalliset liikkeeseen tarkoitetut kolikotVuosia 1942-1950Arvo 2 kruunua (2 SEK)Valuutta Kruunu (1873-päivä))Sävellys Billon (.400 hopeaa)Paino 14 gHalkaisija 31 mmPaksuus 2,25 mmMuoto PyöreäTekniikka JauhettuSuunnistus Mitalin kohdistus ↑↑Demonetisoitu 30. kesäkuuta 2017Numero N#9671ApuaViittaukset KM# 815

Muu(t) tekijä(t): Jakke NikkarinenAsiasanat: yliopistot, promootiot, tiedekunnat, humanistiset tieteet, universitet, fakulteter, humanistiska vetenskaper, promotioner

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Claës Gabriel Nordenheim, vuoteen 1833 saakka Molander (25. toukokuuta 1805 Rantasalmi – 15. kesäkuuta 1875 Viipuri) oli suomalainen senaattori, valtiopäivämies, todellinen valtioneuvos ja Viipurin hovioikeuden presidentti.

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)Sarja: Aku Ankka : 21-26; ekstraAsiasanat: sarjakuvat, finska, tecknade serier

Arne Wilhelm Rancken (28. kesäkuuta 1880 Pirkkala – 17. elokuuta 1954) oli suomalainen arkkitehti, historioitsija ja heraldikko.[1]ElämäRanckenin vanhemmat olivat ylikielenkääntäjä, kapteeni Wilhelm Rancken ja Gerda Brakel. Hän valmistui arkkitehdiksi 1905 ja toimi Arabian tehtaan arkkitehtina 1906–1908 sekä vuodesta 1908 alkaen Taideteollisen keskuskoulun kaavapiirustuksen opettajana 1907–1919 ja piirustuksenopettajana eri kouluissa muun muassa Helsingin työväenopiston piirustuksen opettajana 1914–1915 sekä Malmilla ruotsalaisen kansanakatemian opettajana 1912–1916 ja 1919–1920. Rancken oli Helsingin kaupunginmuseon hoitajana 1920–1949, Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä 1921–1928 ja rahastonhoitajana 1922–1942 sekä muinaistieteen toimikunnan arkkitehtina 1922–1947.[1]Rancken oli Arkitektgilletin varapuheenjohtaja 1927–1928 sekä puheenjohtaja 1929–1931 ja 1939–1941. Hän toimi Tekniska föreningen i Finlandin varapuheenjohtajana 1933–1935, taideteollisen museon johtokunnan puheenjohtajana 1935–1946 ja Ehrensvärd-seuran varapuheenjohtajana 1942–1947.[1]Rancken on kirjoittanut Helsingin historiasta ja suomalaisista vaakunoista. Hänen lahjoittamansa Axel ja Mina Federleyn muotokuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa.Rancken julkaisi lastenkirjakilpailussa palkitun Nisse Norrgårds storstadsresa-nimisen kirjan sekä kirjoitelmia muun muassa Finskt Museum-Suomen Museo-aikakauskirjaan ja oman alansa kirjoituksia aikakaus- ja sanomalehtiin. Rancken harrasti vesivärimaalausta ja kuorolaulua. Hän kuului Muntra Musikanter-mieskuoroon.