Alkuteos: War and remembrance

Muu(t) tekijä(t): Aarne ValpolaAlkuteos: War and remembrance

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: War and remembrance

Muu(t) tekijä(t): Leena LevantoMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Valamon luostarin julkaisuja 46Asiasanat: muistelmat, papit, ortodoksinen kirkko, ortodoksisuus

Alavuden, Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin sotaorvot kertovat

Alkuteos: War and remembrance

2021:1 (n:o 323)- Lokakuun vallankumouksesta loppiaismullistukseen- Tapani Tikkala: Länkipohjan taistelun kuulasateessa 16.3.1918 Lisätietoa Emil Frostista - Antti Ruokonen: Nils Kindberg – Suomen sotilasilmailun kätilö- Tuomas Hoppu & Pekka Siiropää: Kotkaniemi vapaussodan aikana- Lasse Koskinen: Vilkasta tiedustelua Laatokan Karjalassa (Toim. Tapio Hämynen – Hannu Itkonen: Sortavala, SKS 2020)- Tapani Tikkala: Havunoksa – suojeluskunta- ja sotilaspoikien tunnus- Tapani Tikkala: Isänmaan puolesta (korpraali Olavi Pikkutupa)- Veikko Leväniemi: Suomi sai kiusallisen naapurin (Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta)- Lasse Koskinen: Vartionelikko loikkasi Kuusisen armeijaan (Raija YlönenPeltonen: ”Vain sodassa kuollut mies”, SKS 2020)- Lasse Koskinen: Hermann Göring – Nürnbergin oikeudessa esitettiin loppunäytös Myrkkykapseli erotti puolisot lopullisesti 2. osa - Jussi Niinistö: Paavo Susitaival ”Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua”- Mikko Uola: ”Paita housuin päällä…”- Vesa Määttä: Uudistettu versio aktivistin elämästä (arv. Jussi Niinistö: Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua)- Risto Lauhanen: Mannerheim-ristin ritari Jouko Hynninen (arv. Lauri Hietaniemi: Mannerheim-ristin ritari Jouko Hynninen)- Vesa Määttä: Itärintaman panssarimies (arv. Alfred Rubbel: Tigerillä itärintamalla)- Mikko Uola: Totuudenpuhujat (arv. Jukka Hankamäki: Totuus kiihottaa. Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskritiikistä) (arv. Seppo Konttinen – Kari Vitie: Eri mieltä. Todenpuhuja Kauko Kareen elämä)- Lotta Svärd täyttää sata vuotta- Aira Samulin Vuoden Lotta 2021- Haannele Simonen: Lapin Lottaperinneyhdistys onnistui pitämään kokouksen lokakuussa- Markus Anaja: Suojeluskuntajärjestön perinteet – vanha toimija jatkaa uudella nimellä- Risto Lauhanen: Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt on poissa- Antti Airila: Vapaussodan Sankarihaudalla (Huittisissa 22.8.2020)- Vesa Määttä: Tarton rauhansopimuksesta 100 vuotta – rauhansopimuksen hyväksyminen eduskunnassa- Markku Rauhalahti: Tarton rauhan 101 –juhlamatka- Tarton rauhan voimaantuloa muisteltiin verkkoseminaarilla - ”Krigets och fredens anlete - Från frihetskriget till freden I Dorpat” ruotsinkielinen versio dokumenttielokuvasta ”Sodan ja rauhan kasvot – Vapaussodastaa Tarton rauhaan”- Arja Rantanen: Professori Ilkka Virtaselle 2. luokan Vapaudenristi - Paavo Mikkonen: Sinisten Ristien luovutus Kymenlaaksossa 5.12.2021 - Jouko Fossi: Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen kunniavartio Vapaussoturien hautamuistomerkillä 24.12.2020- Tapani Tikkala: Kevät- ja syyskokous 2020 päätti nimenmuutoksesta Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry- Tapani Tikkala: Lakeuden maakuntamarssi keväällä 2021 Maaottelumarssi 1941- Risto Lauhanen: Mannerheim-ristin ritarien muisto elää Ähtärin Tuomarniemellä (Onni Mantere)- Tapani Tikkala: Sankarihaudoille sukupolvesta toiseen (kunnianosoitukset Seinäjoella 6.12.2020)- Jorma Hautala: Seppellasku ruotsalaisen prikaatin muistomerkille Kalevankankaan hautausmaalla 6.12.2020 (kuva)- Markku Rauhalahti: Seppellasku 6.12.2020 Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella (kuva)- Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppellasku Vapaussodan sankarihautamuistomerkille Helsingissä 6.12.2020 (kuva) - Tammisunnuntain seppeleenlaskut Lakeudella: Reino Pernaan haudalle Kauhavalla, Antero Maunulan haudalle Seinäjoella, vuoden 1918 sankarihaudalle Seinäjoella (kuvat)- Tapio Laine: Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistys ry:n kunnianosoitus 31.1.2021sankarivainajien muistomerkille Porissa (kuva)- Paavo Mikkonen: Vapaussotien Kymenlaakson perinneyhdistys ry:n seppellaskuItsenäisyyspatsaalle 31.1.2021- Jorma K. O. Ignatius: Vapaussodan Imatran seudun perinneyhdistys ry:n seppeleenlaskut 31.1.2021 (kuva)- Hämeenmaan perinneyhdistyksen seppellasku Hämeenlinnassa 31.1.2021 (kuva)- Sauli Latvala: Ruovedellä Tammisunnuntain perinteen vaalintaa seppellasku 31.1.2021 (kuva)- Markku Rauhalahti: Hämeen Eskadroonan ja Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistys ry:n kunniakäynti Vapaudenpatsaalla Hämeenpuistossa Tampereella 30.1.2021 (kuva)2021:2 (n:o 324)- Kesäpäiväperinne tauolla (koronaepidemian

Viehättävä kirja helsinkiläisten rakastamista kahviloista. Teoksen kuvat ja tarinat kertovat suomalaisen kahvi- ja kahvilakulttuurin perinteestä ja muistuttavat siitä yli 300 vuotta kestäneestä jatkumosta, joka alkoi kahvin tulosta Suomeen 1700-luvulla. Tiesitkö mitä helsinkiläistä kahvilaa tullaan katsomaan niin Tokiosta kuin New Yorkista asti? Tai kuka aloitti ensimmäisenä brunssin tarjoilemisen? Entä miten toimittiin sodan aikana, kun oli pulaa kahvista, sokerista, jauhoista ja kananmunista? Kirjassa tarkastellaan Helsinkiä kahvilan ikkunan läpi, leivoksen maku suussa. Teokseen valittujen kahviloiden menneisyyden ja nykyisyyden kautta avautuu näkymä kaupungin elämään, tapahtumiin ja seurustelukulttuuriin. Teoksessa esitellään jo klassikkoaseman saavuttaneita helsinkiläiskahviloita mutta myös uudempia kahvikeitaita, joiden erityislaatu ja tunnelma ovat tehneet niistä kaupunkilaisten suosimia hengähdys- ja tapaamispaikkoja. Mukana on myös muutama jo lopettanut legendaarinen kahvila, joiden pöytiin monet varttuneemmat edelleen muistoissaan palaavat.Ulkoasu 152 sivua : kuvitettu ; 22 cmKieli suomiJulkaisija Helsinki : Minerva, 2013Luokitus Kotitalous. Laitostaloudet. Suurtaloudet. Ruoka-aineet. Kodinhoito. Kiinteistönhoito (udkf 64)udkf 908 Helsinkiykl 68.809Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)VähemmänAiheet kahvilat kulttuurihistoria historia Helsinki Valmistaja (Porvoo : Bookwell)Lisätiedot Katja Tikka & Leea Lappalainen & Anu JärvinenISBN 978-952-492-798-7 sidottu

Alkuteos: War and remembrance

Sarja: Paratiisi-pokkaritAsiasanat: persoonallisuuden kehitys, vaikutukset, sota-aika, vanhempi-lapsisuhde, lapsuus, siirtoväki, lapset, tunteet, sota, vanhemmuus, tunne-elämä, isyys, kasvuympäristö, muistot, sotaorvot

2021:2 (n:o 324)- Kesäpäiväperinne tauolla (koronaepidemian vuoksi)- Ohto Manninen: Anarkistit anastivat manttelit Itsenäisen Suomen jalkaväen perustamispulmia- Tapani Tikkala: Rakuunat ratsaille Huomionosoitus Seinäjoen Rakuunakivellä- Vesa Hänninen: Joensuun kartanon tilanhoitaja A. V. Canth- Esko Jaatinen: Frans Voltin sota ja rauha- Esko Jaatinen: Äiti, isä ja Kylmä-Kalle- Tapio Laine: Vapaussodan sankarihaudan muistomerkki (Pori)- Lasse Koskinen: Kronstadtin kapina aiheutti pakolaistulvan Suomeen Terijoella ihmeteltiin tuhansia jäältä rantautuvia- Mikko Uola: Pakolaisongelma ja sen ratkaisu Venäjän-pakolaiset Suomessa 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Sibelius-suvun muistomerkin paljastamisesta 100 vuotta Jean Sibelius perheineen Artjärvellä juhlapäivänä- Lasse Koskinen: Jussi Mäntylä oli isänmaan asialla koko elämänsä 1. osa –Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Matti Latvala: Kirjeitä rintamalta heinäkuussa 1941 - Tapani Tikkala: Riuskan miehen kesäloma – kevään 1941 raivausleirit- Lasse Koskinen: Lehdenjakaja levitti vihollisen mielipiteitä Lahden poliisi puuttui tapaukseen- Raimo Malkamäki: Kapteeni Manfred Meurer – tuntematon yöhävittäjä-ässä- Pertti Rampanen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 (arv. Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920)- Jouni Koskela: Pentikulman sota ja rauha (arv. Ilkka Markkula ja Seppo Pirhonen: Ettes suotta kapinoittis – Pentinkulman sota ja rauha)- Vesa Määttä: Kalterijääkärin elämkerta äänikirjaksi (arv. Esko Lammi: Kalterijääkäristä kolmen sodan rintamakomentajaksi. Everstiluutnantti Johan Erik Sokajärvi 1896-1963)- Pasi Pulju: Kittilän miehet talvisodassa (arv. Lauri Marttala: Komppanian talvisota. Kittiläläiset Kainuun suurtaisteluissa.)- Lotat yhteiskunnan tukena talvisodan päätyttyä- Lasse Koskinen: Lotta-asut muotoutuivat vuosien kuluessa Käyttövaatteesta tuli kunniakas perinnepuku- Sata vuotta täyttävää Lotta Svärd –järjestöä kunnioitettiin Hämeenlinnassa kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen toimesta- Varuslotta Aino-Maria Jaurto 101 vuotta (kuva)- Haminan kadettikoulun perustamisesta 5.3.2021 tuli kuluneeksi 200 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Teatterikatsaus 2020 ”Punaorvot”, ”Stalinin suloinen ruoska” ja ”Päämäärä tuntematon”- Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistyksen seppeleenlasku 31.1.2021 (kuva)- Seppeleenlasku Lempäälässä Tammisunnuntaina 2021 (kuva)- Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n uusi ”Itä-Uudenmaan osasto” aloittanut toimintansa 19.3.2021- Lasse Koskinen: Inkerinsuomalainen sukutarina vuoden historiakirjaksi (Lea ja Santeri Pakkanen: Se tapahtui meille – isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen)- Markku Rauhalahti: Viron itsenäisyyspäivän juhlahetki Kalevankankaalla- Tapio Paappanen: Keuruulla Mannerheim-ristin ritarille muistolaatta (Onni Mantere)- Uuden toiminnanjohtajan etsintä on alkanut- Tapani Tikkala: Taipale-Vuosalmi –patsaalla Seinäjoella 13.3.2021- Tapani Tikkala: Mannisen taistelusta 103 vuotta- Puheenjohtaja Kalervo Sipi 75 vuotta (kuva)- Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen kunniakäynti Kalevankankaan hautausmaalla 6.4.2021 Tampereen taisteluiden päättymisestä 103 vuotta- Kuvakulma Lapualla vapaaehtoissotilaiden ns. Osasto Sisu, kuvassa mm. Mannerheim

Viehättävä kirja helsinkiläisten rakastamista kahviloista. Teoksen kuvat ja tarinat kertovat suomalaisen kahvi- ja kahvilakulttuurin perinteestä ja muistuttavat siitä yli 300 vuotta kestäneestä jatkumosta, joka alkoi kahvin tulosta Suomeen 1700-luvulla. Tiesitkö mitä helsinkiläistä kahvilaa tullaan katsomaan niin Tokiosta kuin New Yorkista asti? Tai kuka aloitti ensimmäisenä brunssin tarjoilemisen? Entä miten toimittiin sodan aikana, kun oli pulaa kahvista, sokerista, jauhoista ja kananmunista? Kirjassa tarkastellaan Helsinkiä kahvilan ikkunan läpi, leivoksen maku suussa. Teokseen valittujen kahviloiden menneisyyden ja nykyisyyden kautta avautuu näkymä kaupungin elämään, tapahtumiin ja seurustelukulttuuriin. Teoksessa esitellään jo klassikkoaseman saavuttaneita helsinkiläiskahviloita mutta myös uudempia kahvikeitaita, joiden erityislaatu ja tunnelma ovat tehneet niistä kaupunkilaisten suosimia hengähdys- ja tapaamispaikkoja. Mukana on myös muutama jo lopettanut legendaarinen kahvila, joiden pöytiin monet varttuneemmat edelleen muistoissaan palaavat.Ulkoasu 152 sivua : kuvitettu ; 22 cmKieli suomiJulkaisija Helsinki : Minerva, 2013Luokitus Kotitalous. Laitostaloudet. Suurtaloudet. Ruoka-aineet. Kodinhoito. Kiinteistönhoito (udkf 64)udkf 908 Helsinkiykl 68.809Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)VähemmänAiheet kahvilat kulttuurihistoria historia Helsinki Valmistaja (Porvoo : Bookwell)Lisätiedot Katja Tikka & Leea Lappalainen & Anu JärvinenISBN 978-952-492-798-7 sidottu

Asiasanat: talvisota

Asiasanat: talvisota, jatkosota, mentaliteettihistoria, sodat**Eri kirjoittajat analysoivat monipuolisesti sota-ajan syvävaikutusta ja merkitystä Suomelle ja suomalaisille. Katso sisällysluettelo**

Aiheina mm.- Oolannin sodan muistoja.- Jalkapatikkassa Inarista Hammerfestiin.-Dresden hygieninen näyttely

Ed Rasimus tempaa lukijan mukaansa F-105 Thunderchief -hävittäjäpommittajan kerosiinin ja ruudinkatkuiseen ohjaamoon Pohjois-Vietnamin taivaalle. Rasimuksen oli suoriuduttava MiG-hävittäjistä ennen syöksyä matalalle hirvittävän tuhovoimaisen ilmatorjunnan kitaan. Tehtävänä on tuhota vihollisen sodankäyntikyky Yhdysvaltain hallituksen sallimissa rajoissa. Rasimuksella on viidenkymmenen prosentin mahdollisuus palata elossa kotimaahansa. Vuosien 1965 ja 1968 välillä Kaakkois-Aasiassa menetettiin yli 330 F-105-konetta. Väärä strategia ja katastrofaalinen taktiikka aiheuttivat Yhdysvaltain ilmavoimille kirveleviä menetyksiä lentäjien kaatuessa, haavoittuessa ja joutuessa sotavangeiksi. Rasimus ei säästele sanojaan kuvaillessaan maansa johdon vuosikymmenien takaisia virheitä, joiden hinnan maksoivat nuoret sotilaat. Ed Rasimus kertoo avoimesti sotakokemuksistaan, kuolemanpelosta, kunniasta ja isänmaasta. Hän selvisi naarmuitta sadasta Pohjois-Vietnamiin suoritetusta tehtävästä, joihin lukeutui sodan vaarallisimpia sotalentoja. Hän kertoo elävästi ilmataisteluista sekä siitä kuinka nuoresta pelon kangistamasta lentäjästä tuli taistelujen kovettama kokenut tekijämies. Rasimus oli aina taistelujen polttopisteessä ja hänen voimakas kerrontansa tekee tästä kirjasta parhaan Vietnamin ilmasodasta kirjoitetun muistelmateoksen. Ukkosen jyrinää on samalla kunnianosoitus niille jotka selvisivät hengissä ja muistokirjoitus niille, jotka maksoivat korkeimman hinnan.

18 x 25 cm vihreä kokonahkainen korusidos, jonka Plymouthin kaupungin Lord Mayor Arthur Goldberg on luovuttanut aluksen päällikölle koululaiva "Matti Kurjen" noudon yhteydessä, tämä kuulunut henkilökohtaisesti Komentaja Matts Frans Ernesto Wikberg´ille, hän oli laivan kapteeni.Matts Wikberg noutamassa fregatti Matti Kurkea Englannista 1962.Matts Frans Ernesto Wikberg (1909 Kotka – 1979 Turku) oli suomalainen merivoimien upseeri, sotilasarvoltaan komentaja.Tultuaan ylioppilaaksi 1928 Wikberg haki varusmiespalveluksen jälkeen Merisotakouluun. Hän osallistui kadettina Suomen Joutsenen 1. valtameripurjehdukseen ja nuorena upseerina, vahtipäällikön apulaisena, Suomen Joutsenen 7. valtameripurjehdukseen. Sodassa hän mm toimi tykkivene Uusimaan päällikkönä johtaen laivasto-osastoa Somerin taistelussa ja osallistuen Bengtskärin taisteluun.Sodan jälkeen Matts Wikberg toimi eri tehtävissä Helsingin ja Turun laivastoasemilla, mm Laivaston koulun johtajana Pansiossa.Suomen ostettua Englannista Porlock Bay –nimisen fregatin merivoimien koululaivaksi, Matts Wikberg määrättiin Matti Kurjeksi uudelleen kastetun laivan ensimmäiseksi päälliköksi. Hän haki laivan Englannista 1962 ja toimi sen päällikkönä vuoteen 1964. Näiden vuosien aikana hän ihaili laivan merikelpoisuutta sekä hallittavuutta. Fregatti Matti Kurki teki hänen johdollaan lukuisia laivastovierailuja sisältäneitä purjehduksia, joista pisin Välimeren läpi Mustalle merelle Sevastopoliin. Eläkkeelle Matts Wikberg siirtyi vuonna 1964.