Tämä teos sisältää F.E. Sillanpään tuotannon vuosina 1917-1923

Asiasanat: vaatteet, sotilaspuvut, virkapuvut, univormut, kläder, militärkläderkorkeus: 251 mm, leveys: 166 mm, paksuus: 15 mm, paino: 622 g

2021:3 (n:o 325)- Jatkosodan alkamisesta 80 vuotta- Mauri Paavilainen: Metsäpalokunnasta Suojeluskunnaksi Järjestyskunta Satakuntaan- Tapani Tikkala: Pohjanmaan tarkkuuslataamo Kiväärinpatruunoiden lataus 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Maanpuolustusta jatkettiin asekätkennällä Suojeluskuntapiirit toimivat toteuttajina, 2. osa – Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Tapani Tikkala: Vihannesrynnäkköön! Koululaisten vihannestalkoot 1941- Heikki Keisala: ”Kultaanen äitee” (Kreeta Latikka, sittemmin Keisala, Ville Keisala)- Raimo Malkamäki: Everstiluutnantti Wolfgang Thimmig – rintamalaivueessa alusta loppuun saakka- Lasse Koskinen: Salainen joukko-osasto H perustettiin suojaamaan Helsinkiä Jatkosodan lopussa varauduttiin maihinnousuun Etelä-Suomeen- Tapani Tikkala: Havunoksa – sotilaspoikaperinteen tunnus Sotilaspoikien Perinnekillan ja Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n merkit ja tunnukset- Lasse Koskinen: Martti Seppelin oli sotilaspoikana monessa mukana Nokian paperitehdas räjäytettävien listalla- Mikko Uola: Vapaussodan viestinviejät Erkki Enlund ja Alfred Wegelius- Jussi Niinistö: Puolustusvoimien kokeilutoimintaa (arv. Mikko Karjalainen (toim.): Puolustusvoimien kokeilutoimintaa vuosina 1918 – 1939)- Pertti Rampanen: Muurmannin suomalaisten tuho (arv. Tarja Lappalainen & Martti Turtola: Stalinin tappamat – Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö)- Pertti Rampanen: Stalinin näytösoikeudenkäynnit (arv. Antero Uitto ja Ossi Kamppinen: Stalinin lavastukset – Näytösoikeudenkäynnit 1936-1938)- Lasse Koskinen: Kokemuksia kuolemanleireistä selviytyneiltä (arv. Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz, Liisa Kovala: Stutthofin selviytyjät – suomalainen merimies kuolemanleirillä, Selma van de Perre: Nimeni on Selma – juutalaisen vastarintataistelijan muistelmat, Jack Fairweather: Mies joka murtautui Auschwitziin, Jean-Jacques Felstein: Auschwitzin naisorkesteri)- Lottajärjestö oli jäädä syntymättä Lotta Svärd 100- Matti Latvala: ”Suojeluskuntalainen” paljastettiin 1988: Patsas vapautti ilmapiiriä suomettuneisuuden kahleista- Vesa Määttä: Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –museon nimi säilyy- Markus Anaja: Muistolaatta Suojeluskuntain yliesikunnalle ja Lotta Svärd keskusjohtokunnalle- Helvi Walli: Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta-muistopuun istuttaminen Porissa 12.5.2021- Markku Rauhalahti: Timo Tulosmaa Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon kunniajäseneksi- Huhtikuun 12. päivänä 2021 103 vuotta Helsingin vapautuksesta seppellasku (kuva)- Virossa ja Aunuksessa kaatuneiden muistomerkin paljastuksesta Porissa 13.4.2021 tuli kuluneeksi 100 vuotta seppellasku (kuva)- Seppellasku Turun vapautumisen 103-vuotispäivänä 13.4.2021 (kuva)- Vapaussodan Imatran Seudun Perinneyhdistyksen seppellaskutilaisuus 14.4.1918 kaatuneen jääkärimajuri Armas Ståhlbergin haudalle (kuva)- Jorma Hautala: Uuteen kohtaan siirretyn Thulin-muistomerkin paljastaminen- Tapio Laine: Satakunnan vapautuksesta 103 vuotta- Vesa Määttä: Vapaudenuhrien muistoksi Frihetskrigets Södra Traditionsförening r.f. paljasti neljän suojeluskuntalaisen muistoksi laatan Porvoossa 19.4.2021 (kuvat)- Tapani Tikkala: Lakeudun maakuntamarssi 2021- Kunniakäynti Vapaudenpatsaalla Tampereen Hämeenpuistossa 14.5.2021 (kuva)- Jouko Fossi: Vapaussoturin hautamerkin kiinnitys 16.5.2021 Jouko Fossin isoisän hautakiveen Kankaanpään hautausmaalla (kuva)- Vapaussodan sankarihaudalla seppele 16.5.2021 Teuvalla (kuva)- Seppeleenlasku Vapaussodan muistomerkillä Porin kirkkopuistossa 16.5.2021 (kuva)- Vapaussodan Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n seppeleenlasku 16.5.2021 Oulun sankarihaudoilla (kuva)- Vesa Määttä: Kunnianosoitukset Helsingissä 16. toukokuuta (kuvat)- Pertti Rampanen: Vaiheen sillat? Nimiehdotus Mänttä-Vilppulassa- Seppellasku Mannerheimin patsaalle Tampereella 4.6.2021 (kuva)- Lasse Koskinen: Artjärven Sibelius-muistomerkin juhla siirrettiin

Mm:- Veneerisiä tauteja torjumaan- Äitivainajan yskänlääke ja Anttilan sakarin neuvo- Onko silli vain köyhän miehen ruokaa- Pahanhajuisista ihmisistä

Muu(t) tekijä(t): Riitta Suomalainen, Kai Kaila ym.Sarja: Ihmiskunnan värikkäät vaiheet 4Asiasanat: maailmanhistoria, itsevaltius, valistuksen aika

Arvid Järnefelt ( 1861 -1932 )oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Kuvitettu. Dimensiot 20 ¤ 14 cm.

Ville Heimo Antero Itälä (s. 10. toukokuuta 1959 Luumäki)[1] on suomalainen poliitikko, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 2001–2004. Sen jälkeen hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi vuoden 2004 vaaleissa. Hän luopui parlamenttipaikastaan tultuaan valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vuonna 2012. Itälä siirtyi elokuun alusta 2018 Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtajaksi

Muu(t) tekijä(t): Kai NordbergSarja: Valokuvauksen vuosikirja 1986

1. Miksi kansa rakastaa presidenttiä. Puolet suomesta on lainaa. Aurinkokuntaan pyrkii uusi planeeetta. Alzheimerin tautiin löytyi uusi syyy.2. Siittiökato lähestyy katastrofia. Hyperloop. Migreeni. James Bond. Voiko npissa jäätyä kaarelle. Esinisäkkäät3. Ensimmäinen klooniapina. Huumori oli ennen julmaa. Miksi vatsavaivat yleistyvät. Venäjä pyrkii idän ruotsiksi. Pöllö lentää kuin aave.5. Yksi asia määrää suomen säät. Kaikki näkevät harhoja. Liiku viisaasti. Esi-isäkin pihisteli unta. Rooman tuhoon löytyi syy.6. Opeta aivosi keskittymään. Vihatuin suomalainen nousi huipulle neuvostoliitossa. 7 mahdollista maailmanloppua.7. Merestä tulee apteekki ja kaivos. Ihosyöpä. Hajuaisti päihittää näön ja kuulon. Uusi peruna oli kymmenen vuoden urakka.8. Huippuolut vaatii laatuhiivan. Pahimmat nälänhädät luo ihminen itse. Antarktis. Kalan kyvyt yllättävät. Suomesta tuli nimipäivien luvattu maa.9. Kahvinjuoja pysyy terveenä. Miksi maanjäristys yllättää. Tunteet syntyivät ennen älyä. Geenitieto parantaa lastensyöpähoitoja.10. Sinuakin käskee sisäinen ääni. Dinosaurukset lähtivät lentoon. Suolistobakteerit säätävät aivoja. Miten saappaaseen pääsee kivi.11. Suola pitää meidät hengissä. Unettomuus paranee ilman lääkkeitä. Hakkapeliitat. Suomen karhuilla menee hyvin.12. Hiilarikammo uhkaa terveyttä. Saatana syntyi enkelistä. Maailmankaikkeudeb 7 ihmettä. Tanskan einstein mullisti atomin.13. Sadisti iloitsee tuskasta. Avaruuslento piinaa jo alkumatkasta. Aivoille löytyy mieliruoka. Maailman vanhin kuningatar.14. Koulutus kehittää älyä. Ihmisapinat ovat melkein kuin me. Syöpä pysähtyy. Sopivatko vitamiinit lääkkeiksi. Miten nopeasti jenkkakahvat syntyvät.

1. Maistat mitä näet ja kuulet. Rasvamaksa voi löytyä keneltä vain. Kuinka kauan flunssa kestää. Suomalainen suola-akku odottaa läpimurtoa.2. Teetkö lottorivisi oikein. 21 kysymystä talvesta. Uudet huimat avaruushankkeet. Meissä loisii outo bakteeri. Koira teki palveluksen tieteelle.3. Kehon hajut ovat elintärkeitä. Miten maailmankaikkeus syntyi. Sydän särkyy suurista tunteista. Voiko ilmastonmuutosta torjua avaruuspeileillä.4. Miksi nainen rakastuu rikolliseen. Metsä kerää jokia taivaalle. Muna teki komean paluun. Milloin talveton talvi muuttuu kevääksi.5. Kehomme on tautien taistelutanner. Mitä on pimeä energia. Aivot tarvitsevat liikuntaa. Kuinka lähellä aurinkoa voi paistaa makkaraa.6. Työelämä unohti aivot. Läskisodan aloittivat rapakuntoiset miehet. Mustat aukot. Laulaako lintu murteilla. Arvometallit uhkaavat loppua.7. Syö suolistomikrobisi hyviksi. Napoleonin mahti mureni tauteihin. Miten tietoisuus syntyy. Mistä johtuu jännityskakka.8. Lihavuus ei ole oma vika. 21 kysymystä kesästä. Narsismi aivojen ilkeä häiriötila. Avaruuskuva antaa meille supernäön.10. Uni on yhtä tärkeää kuin ruoka. Suomi on euroopan kultamaa. Asteroidi voi iskeä yllättäen. Onko peruna ilmastoruokaa.11. Onko kasvatus turhaa. Yhdysvaltain erikoiset presidentit. Miksi syöpä jyllää. Ovatko myrskyt yleistyneet. Luonto keksii tekniikkaa.12. Jää katoaa itämerestä. Elias Lönnrot. Sinäkin olet tähtiainesta. Voiko liikkua varastoon. Liite tiedettä Ankkalinnassa.13. Häpeä voi murtaa itsetunnon. Maailma ei pyöri ilman satelliitteja. Voiko järveen syntyä tsunami. Kettu sopeutuu mihin vain.14. Meikki muuttaa itseä ja muita. Nobelisti Virtanen. Löydä oma ruokarytmisi. Miksi joulupuu on kuusi eikä mänty. Hautausmaa syntyi metsään.

"Helmi Suomen maakuntien joukossa" antaa ensimmäistä kertaa monipuolisen ja kaunistelemattoman kuvan Itä-Karjalasta suomalaisvallan vuosina 1941-1944. Kirja tarjoaa uutta tietoa Suomen sotilashallinnon toimista Itä-Karjalassa sekä asukkaiden elinoloista ja mielialoista suomalaisia kohtaan. Samalla teos avaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.Alueen valtaamisen uskottiin johtavan siihen, että se liitettäisiin tulevassa rauhassa Suomeen. Itä-Karjalassa ryhdyttiin harjoittamaan suomalaiskansallista valistustoimintaa. Väestö jaettiin kahteen osaan: kansalliseen väestöön eli suomalaisiin, karjalaisiin ja vepsäläisiin sekä vieraaseen väestöön, johon kuului lähinnä venäläisiä ja ukrainalaisia. Vieraasta väestöstä lähes 24 000 siirrettiin keskitysleireille, joissa ravitsemusolot olivat heikot ja kuolleisuus korkea.Sotatoimien kallistuttua Neuvostoliiton hyväksi vain vähäinen osa Itä-Karjalan asukkaista lähti suomalaisten joukkojen mukana Suomeen. Rauhanteon jälkeen Suomi joutui palauttamaan väestön takaisin alueelle ja maksamaan suuria sotakorvauksia sodan aiheuttamista vahingoista.

Muu(t) tekijä(t): Kai NordbergSarja: Valokuvauksen vuosikirja 1986

Björklind (1908 Helsinki – 1969 ) oli suomalainen taidegraafikko, kuvataiteilija ja mainospiirtäjä. Björklind opiskeli Taideteollisessa keskuskoulun graafisella osastolla vuosina 1925–1929.Valmistuttuaan Björklind piirsi Mainos-Mono-Reklam -mainostoimistossa, mutta siirtyi Erva-Latvala -mainostoimistoon. Hans Björklind ja hän sai useita palkintoja ja osallistui näyttelyihin.

-Muumeja 8 x 1.lk-Maakuntakukka karjalanruusu 10 x 1.lk-Suomi-Ruotsi yhteisjulkaisu 4 x 2,40mk-Joulu 1994 10 x 2,10mk

1. Oleskelutila. Esikot. Lumityövälineet. Piha-aita. Varttaminen kuuluu talvipuuhiin.2. Paahteiset kasvupaikat. Kottikärryt. Uudista puutarhasi lajikkeet. Kasvikaton alla nautitaan kesästä.3. Oma rakas pihamökki. Kirsikankukat. Tomaatit testissä. Kasvihuoneen pesu. Koneet helpottavat pihatöitä. Puno pajusta.4. Kasveja kerroksittain. Yrttiterapeutin lempirohdot. Pikkujyrsimet. Suomalainen puutarha.5. Kukkivat pikkupuut. Parsa. Kasvimaa helppohoitoiseksi. Remontoi oleskelutila. Tuholaiset kuriin.6. Kurpitsat. Hopealle hehkuvat kukkakasvit. Vesiallas pihalle. Pikkupihan leikkurit.7. Ruovikosta eroon. Nauhukset. Vesipumput. Piha antaa suojaa eläimille. Luonto ja ihminen käyvät vuoropuhelua.8-9. Mökkisahat. Pihavalot. Päivänhatut. Sadonkorjuu alkaa.10. Maa kuntoon ennen routaa. Kierrätä lasia puuta ja kiveä. Pensashanhikit. Komposti.11-12. Joulukukat uudella tavalla. Pitkospuut luontopihaan. Ainavihannat talven koristekasvit. Teetä uusi hedelmäpuu. Kynttiläpuutarha.

1. Upeita puutarhoja maailmalla. Kiehtovia yksityiskohtia. Portaat pihaan.2. Tuttuja kasveja maailmalta. Sisustuksen kruunaajat. Kättä pidempää puunhoioon.3. Ruusun taikaa. Rivitalon satupuutarha. Pajun punonta. Vanhat lajikkeet esittelyssä.4. Uutuuksia kesäpihaan. Selkeyttä rakenteilla. Pensasleikkurit. 5. Patiot ja parvekkeet viihtyisiksi. Rodot hehkuvat. Ruokasipulit multaan. Uudet varmat viiniköynnökset.6. Kesä kukkii. Värit leiskuvat kukkatarhassa. Kevyen kirpakat uudet salaatit. Erilaiset köynnöstuet.7. Nyt lomaillaan puutarhassa. Kesäpihassa nautitaan. Suomalainen kivi kestää. Yllätä vieraat mangoldilla.8-9. Puutarhassa tuoksuu kypsyvä sato. Yksityiskohdat yllättävät. Maistelimme omenoita. Syysistutus kannattaa.10. Syksy hehkuu sisällä ja ulkona. Tarvikkeita syystöihin. Kukka ilahduttaa lokakuussa. Hoida puut ajoissa.11-12. Pihavalot hehkuvat illan hämärtyessä. Suojaa arat kasvilajit. Unohtumaton piha Utsjoella. Juhlava joulu kukilla.

Väinö Viljam Vormala (vuoteen 1937 Virtanen, 13. joulukuuta 1899 Vaasa – 18. lokakuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja taidemaalari.[1]Väinö Vormalan vanhemmat olivat leipurimestari Johan Vihtori Virtanen ja Iida Maria Virtanen. Vanhemmat muuttivat 1901 Vaasasta Merikarvialla jossa Vormalan isällä oli leipomoliike. Vormala valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman opettajaseminaarista ja toimi sitten opettajana Helsingissä. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1923–1924, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1924–1927 ja Pariisissa Académie Colarossissa, Académie de la Grande Chaumièressa sekä André Lhoten johdolla 1928–1929. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1926, 1931, 1933, 1935, 1936 ja 1951 sekä Kuvataidesenioreiden näyttelyihin 1972-1978. Hän sai Helsinki-mitalin 1964.[1][2]Vormala oli naimisissa 1930–1937 runoilija ja kirjailija Elina Vaaran kanssa. wikipedia

-Ystävyydellä 12 x 1mk-Elokuva Suomessa 100 vuotta 8 x 2,80mk-Kesäolympialaiset 4 x 3,40mk-Maakuntakukka lumme 10 x 1. lk-Sarjakuva 100 vuotta 8 x 2,80mk