Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: työväenyhdistykset

Kirja kertoo satajalkaiseen ja kaksimastoisen kahvelikuunari Orionin haaksirikosta kotimatkallaan Cartes Banksin merialueella 80 - luvulla. Kuunari oli alun perin rakennettu New Foundlandissa v. 1921 ja se oli lähes alkuperäisessä kunnossa kyntäessään edelleen meriä. Dimensiot 21 ¤ 14 cm.

Muu(t) tekijä(t): Eero KuussaariSarja: Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallisen toimiston julkaisuja 9, 7

Muu(t) tekijä(t): Pekka Laaksonen, Matti Kuusi ym.Sarja: Kalevalaseuran vuosikirja 67

Kuvitettu. Dimensiot 30 ¤ 22 cm. Kierrekansio. Oppilaan kirja.

Muu(t) tekijä(t): Pekka LaaksonenMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Kalevalaseuran vuosikirja 60; kertojat ja kuulijatAsiasanat: kansanrunous, kansankertojat, puhekieli

Asiasanat: puhallinorkesterit, työväenkulttuuri, soittokunnat, työväenmusiikki, arbetarkultur, blåsorkestrar, arbetarmusik, musikkårer

Keittiöstä kuuluu nauru!KirjaHagberg, Uura ; Nykänen, Reijo ; Yhteisö Van den Bergh FoodsVan den Bergh Foods 1999Ulkoasu 97, [1] sivua : kuvitettu ; 24 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Lisäpainokset: 2. p. 1999.Helposti ja hauskasti herkullista ruokaa!.Julkaistu [Helsinki] : Van den Bergh Foods 1999Luokitus Ruoka- ja ravintoaineet. Ruoanvalmistus. Ruokalajit. Ateriat. Tarjoilu (udk 641/642)Ruoanvalmistus. Ruokakulttuuri (ykl 68.2)Aiheet ruokaohjeetkasvirasvatruokavalmisteetValmistaja ([Keuruu] : Otava)Lisätiedot [toimitus: Uura Hagberg ... ja muita] ; [kuvitus: Seija Olki] ; [valokuvaaja: Reijo Nykänen ].

Muu(t) tekijä(t): Pekka Laaksonen, Matti Kuusi ym.Sarja: Kalevalaseuran vuosikirja 67

Muu(t) tekijä(t): Ch'en-Ling, Susanna Price ym.Sarja: Villieläinten pentujaAlkuteos: Wild baby animals : deerAsiasanat: kuusipeura, eläinkertomukset

Muu(t) tekijä(t): Pekka HaapakoskiAlkuteos: Escape to Russia. A political biography of Otto W. Kuusinen

Muu(t) tekijä(t): Kari A. Kuure, Peter CulleyAsiasanat: luonto, luonnonvalokuvaus

Muu(t) tekijä(t): Hilkka KuusijärviSarja: Porin taidemuseon julkaisuja 5

Koko nimi: Erityisluokka elämänkulussa : selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksistaMuu(t) tekijä(t): Reetta Mietola, Jenni HelakorpiSarja: Sisäasiainministeriön julkaisu 1/2010Asiasanat: vammaiset, kokemukset, erityisopetus, ammatillinen kehitys, maahanmuuttajat, romanit, koulunkäynti, ammatillinen erityisopetus, erityisoppilaat, erityisluokat

Tekijä:Kemal, Yashar. Teos:[Ince Memed] Nimeke:Haukkani Memed / Yashar Kemal ; suom. Eeva Siikarla.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Suuri suomalainen kirjakerho, 1976Painettu/Valmistettu: (Keuruu : Otava)Ulkoasu:280 s.Sarja:Kuukauden kirja Kuukauden kirjaAlkuteoksen kieli: turISBN:951-643-090-2 (sid.)UDK-luokitus:89 -3

Tekijä:MacLean, Alistair. Teos:[Where eagles dare] Nimeke:Kotkat kuuntelevat / Suom. Timo Martin.Kieli:suomiJulkaistu:Porvoo ; Hki : WS, 1967Painettu/Valmistettu: (Porvoo)Ulkoasu:282 (1) s.Huomautus:Lisäpainokset: 2. p. 1967. - 3. p. 1967. - 4. p. 1967. - 5. p. 1967. - 6. p. 1967. - 7. p. 1968. - 8. p. (55. tuhat.) 1969.Alkuteoksen kieli: engMuu(t) tekijä(t):Martin, Timo.

Muu(t) tekijä(t): Jorma Kuusinen, Esko KeskinenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: persoonallisuuden psykologia, kasvatuspsykologia, oppimispsykologia, kognitiivinen kehitys

Ilja Huotari palaa kotiseudulleen Uhtua Kilttijärvelle 30 Kanadan-vuoden jälkeen. Hänen luokseen muuttaa myös orvoksi jäänyt pojantytär Anna Liisa. Moni ihmiskohtalo saa onnellisen suunnan. Sitten Venäjän keisari syöstään vallasta Suomessa veli käy ase kädessä veljeä vastaan ja Vienan taivaalle nousee verenkarvainen kuu.

Z. Topeliuksen sadun mukaan kertonut Matti Kuusi, Kultainen koti -sarja

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.