Asiasanat: liikunta, työtavat, elämänhallinta, henkinen hyvinvointi, ajankäyttö, elintavat, tehokkuus, sähköposti, stressinhallinta, kiire, ajanhallinta, suorituskyky, henkilökohtainen terveydenhoito, työteho

Asiasanat: hartauspuheet, puheet, raamatuntulkinta, saarnat

Muu(t) tekijä(t): Katriina SavolainenAlkuteos: Tio tankar om tid

Asiasanat: evoluutio, haitat, uskonnot, kuolema, elämän synty, tartuntataudit, virukset

Tämä ei ole elämänkertakirja eikä pitkäpiimäinen historiikki, vaan kokoelma hanurinsoittajienelämänmakuisia tarinoita heidän itsensä kertomina. Suomalainen rapsodia - karkeasyinenläpileikkaus kansallissoittimemme taitajien tosielämästä, arjesta ja juhlasta. Näyttämöt vaihtuvatsota-ajan rintamakiertueista rock-konsertteihin ja suuren maailman konserttilavoihin,talkootansseista ohjelmallisiin iltamiin ja nykymusiikin festivaaleihin. Viihdyttäviä, liikuttavia jaratkiriemukkaita tarinoita. Höystettynä runsaalla mustavalkokuvituksella. Kertojia kirjassa on 45.

Tähtisumua-teos kiidättää lukijan iskelmän, viihde- ja elokuvamusiikin sekä jazzin historiaan. Pitkän linjan musiikkitoimittaja Jake Nyman on koonnut musiikinystävälle tuhdin tietopaketin toisesta maailmansodasta tähän päivään asti. Kiehtovat tarinat kietovat yhteen niin musiikin kulta-aikojen ikivihreitä hittejä Moonlight serenadesta Cherbourgin sateenvarjojen tunnussäveleen kuin kuuluisia laulajia Ella Fitzgeraldista Dean Martiniin.Nostalgisella matkalla säihkyvät sota-ajan iskelmät, lattarihitit, jazz-iskelmät sekä iskelmät Englannista, Ranskasta, Italiasta ja USA:sta. Myös valkokankaan rakastetuin musiikki pääsee esiin, eikä kotimaisiakaan sävelmiä unohdeta. Luvassa on siismuistoja ja musiikkia, jotain "toisesta ajasta, toisesta maailmasta", kuten Humphrey Bogart lausahti elokuvassa Casablanca.Kirjassa on Amelia Nymanin mustavalkoinen piirroskuvitus sekä värillinen kuvaliite.

Muu(t) tekijä(t): Outi HytönenAlkuteos: Linnade põletamineAsiasanat: yhteiskuntakuvaus, kaupungit, tytöt, suvut, perheet, muistot, ajankuvaus, lapsinäkökulma, perhesalaisuudet

Merkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidastaAsiasanat: tiede, tutkimusmenetelmät, tutkimustyö, tieteellinen ajattelu

Muu(t) tekijä(t): Urho Kekkonen

Asiasanat: aforismit

Asiasanat: arkkitehtuuri, arkkitehdit, koulutus, arvot

Muu(t) tekijä(t): Tytti TräffAlkuteos: Simplify your lifeAsiasanat: elämäntapa, elämäntaito, vaihtoehtoinen elämäntapa, ajankäyttö

Muu(t) tekijä(t): Matti Rautiainen, Heikki Roiko-JokelaAsiasanat: historia, sotahistoria, poliittinen historia, kulttuurihistoria

Journalistin etiikka on kauan odotettu perusteos mediasta ja sen eettisistä kysymyksistä. Näiden kysymysten pohdinta on erityisen tärkeää nyt, kun viestintäympäristö ja median omistus ketjuuntuvat. Teoksessa analysoidaan Julkisen sanan neuvoston merkittävimpiä ratkaisuja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Samoin siinä esitellään ja arvioidaan uudet Journalistin ohjeet. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 16 cm.

Löytyykö vastaus ATK-verkosta?Sysi-Suomen paikallislehti lakkautetaan, Mielensäpahoittajalta katoaa yleisönosasto. Tukkeutuvatko suonet, leikkaako sydän kiinni, kun ei ole paikkaa missä voi kertoa mitä ajattelee ja mistä pahoittaa mielensä? Onko ihmisellä ääntä, jos hän jupisee yksin sohvalla, metsässä tai kellarissa?Pojantytär kehottaa Mielensäpahoittajaa perustamaan atk-verkkoon oman sivuston mielipahalleen, näkemyksilleen ja maailmanparannusehdotuksilleen.Mielensäpahoittajan bolgi saavuttaa odottamattoman suosion, vaikka päähenkilö itse enemmän epäilee 83-vuotiaan miehen päästöjen kiinnostavuutta. Verkkoon pudotettu ajatus tuottaa sivuääniä välihuutelijoilta, miniöiltä, lättähatuilta ja johtavilta poliitikoilta. Mielensäpahoittajalle saapuu yritysten yhteistyötarjouksia, kutsuja kopinakenkien ja kravattikaulojen juhliin, pyyntöjä Yleisradioon ja Pöllötelevision aamuohjelmiin. Kaikki tämä vain siksi, että Mielensäpahoittaja etsii vastausta häntä riivaavaan kysymykseen.Oliko kaikki ennen paremmin?Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja kertoo sekä ihmisten kaipuusta vanhoihin hyviin aikoihin että matkasta kohti tuntematonta tulevaisuutta.Jälleen kerran Mielensäpahoittaja saa lukevan Suomen kansan nauramaan ja ymmärtämään, itseään ja itselleen.

Internetin uskottiin pirstaloivan yleisöt ja lopettavan mediamonopolit, mutta nyt Googlen ja Facebooksin kaltaiset jätit hallitsevat verkossa käyttämäämme aikaa ja keräävät koko huomiotalouden voiton.Internet-ansa selittää, miten nämä jätit syntyivät ja miten ne ovat pakottaneet muut verkossa toimijat taistelemaan elämästään. Pienet alun edut ovat kasautuneet muutamille voittajille ja rajoittaneet koko internetin edut niille.Hindman selittää, miksi Internet ei ole jälkiteollinen teknologia, jollaisena sitä kaupitellaan, miksi autotallissa uutta suunittelevien on mahdotonta voittaa se ja miksi verkon neutraalius ei sellaisenaan takaa avointa internetiä.Ennen kaikkea Hindman selittää, miksi ajatusten moniulotteisuus katoaa, miksi paikalliset digitaaliset uutislähteet ja muut pienet pelurit eivät voi nousta edes omalla alueellaan suuriksi, ja osoittaa, mitä digtaalisen yleisön luominen ja elossa säilyminen verkossa todiela edellyttää.Matthew Hindman on mediatutkimuksen apulaisprofessori George Washington

Jouko Huotari (1918–2004) oli 17,5 ilmavoitollaan sotiemme menestyksekkäimpiä hävittäjälentäjiä. Jatkosodan syttyessä Huotari komennettiin talvisodassa mainetta saavuttaneeseen Lentolaivue 24:ään ja sen kolmanteen lentueeseen – yksikköön, jossa hän palveli koko sodan ajan. Hänen lentuetovereitaan olivat muun muassa Illu Juutilainen, Joppe Karhunen ja Lauri Nissinen. Lentolaivue 24:n kalustona jatkosodassa olivat aluksi amerikkalaisvalmisteiset Brewster-hävittäjät, jotka myöhemmin korvattiin ajanmukaisilla saksalaisilla Messerschmitt Bf 109 -koneilla, Mersuilla.Muistelmissaan Huotari kuvailee elävästi hävittäjälentäjän elämää: tiukkoja ilmataisteluita, hyviä tovereita ja elämää tukikohdassa. Hänen muistelmansa ovat merkittävä lisä suomalaiseen ilmailukirjallisuuteen.

Lehdessä mm:- Kimmo Katajala: oliko talonpoika rivo sälli? Uuden ajan alun ihmisen uudelleenarviointia- Antero Heikkinen: Rippikirja kuolotalven kertomuksena- Marjatta Rahikainen: Hyttipoikia. lasten työnteko Suomen lasitehtaissa 1844-1944