Kattava kuvaus taisteluista Pietarissa Venäjän sisällissodassa.

Asiasanat: talvisota, jatkosota, kansalaissota, paikallishistoria, Lapin sota, Suomen historia, sukuhistoria, Venäjän vallan aika, Lama-aika

Alkuteos: ZOVAsiasanat: sotilaat, venäläiset, sotakokemukset, laskuvarjojoukot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todistanut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun rakennuksen tarinan.Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2019 se palautetaan alkuperäiseen tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi.Sarja Kirjokansi, ISSN 2323-7392; 179.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)udkf 908 HelsinkiSuomen historia (udkf 948.0)Rakennukset. Rakennustyypit (ykl 72.2)Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)Suomen historia (ykl 92)Aiheet kerrostalot virastotalot asuinrakennukset asukkaat arkkitehtuuri uusrenessanssi rakennushistoria kaupunkihistoria historia Ullanlinna (Helsinki)

Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Ortodoksinen kirkko (udkf 281.9)Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset (ykl 72.24)Ortodoksinen kirkko (ykl 28.2)Aiheet 1809-1917 ortodoksinen kirkko kirkkorakennukset arkkitehtuuri kirkolliset esineet kasarmit varuskunnat sotaväki sotilaat autonomian aika

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Muu(t) tekijä(t): Katja Kärkkäinen, Maurizio OnnisAlkuteos: La bambina di KievAsiasanat: tytöt, perheet, traumat, äidit, pako, pakolaiset, sukupolvet, isoisät, sotakokemukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Muu(t) tekijä(t): Emil ItkonenMerkinnät: exlibris: Eino SuolahtiAlkuteos: Ot dvuglavago orla k krasnomu znameniAsiasanat: historia, upseerit, sotilaat, armeijat, Venäjän vallankumous, historialliset romaanit, puna-armeija, sotakirjallisuus, kasakat, bolševikit

Muu(t) tekijä(t): Heikki EskelinenAsiasanat: kenraalit, sotaretket

Alkuteos: ZOVAsiasanat: sotilaat, venäläiset, sotakokemukset, laskuvarjojoukot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

eos kertoo Suomen linnoittamisen historian 1700-luvun alun isostavihasta Krimin sotaan 1850-luvulla. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijoessa. Kummatkin rakensivat kilvan rajan molemmin puolin linnoituksia, linnakkeita, tilapäisiä varustuksia, sotilasleirejä ja kanavia. Kirja kertoo linnoituskohteiden historiaa niiden rakennus- ja käyttöajalta nykypäivään. Näyttävästi kuvitetun teoksen avulla voi lähteä tutkimusretkille Suomen linnoitushistorian kiehtovaan ja vähemmän tunnettuun vaiheeseen. Teos on suunnattu kaikille kulttuuriperinnöstä ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä kiinnostuneille harrastelijoista historian, restauroinnin ja maankäytön suunnittelun ammattilaisiin. Artikkelit ovat uusimpaan tutkimustietoon perustuvia, ja niitä täydentävät autenttiset rakennuspiirustukset, valokuvat ja kartat. Mukana on runsaasti Museoviraston viime vuosina tekemissä arkeologisissa tutkimuksissa ja restaurointihankkeissa karttunutta tietoa 1700- ja 1800-lukujen linnoittamisesta. Kirja sisältää myös linnoitussanaston sekä lyhyitä henkilöhistorioita. Veli-Pekka Suhonen työskentelee tutkijana Museovirastossa.

20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset menettivät Viipurin ja arviolta 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa siviilipommituksessa. Neljännestunnin aikana Elisenvaaran risteysasemaa pommitti kahdeksankymmentä neuvostokonetta. Ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa naisia ja lapsia. Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Eikä sensuuri olisi päästänyt läpi Elisenvaara-uutisointia, jos jokin tiedotusväline olisi sattunut tietoa saamaankin. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosi valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. "Tapaus Elisenvaara" jäikin liki unohduksiin. Elisenvaaran pommitukset kertoo pommituksen synkän tarinan sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston sotapäiväkirjat. Lähteenä on käytetty myös tämän lento-osaston historiikkia, jossa on minuutintarkkoja kuvauksia suurpommituksesta sekä sen syistä ja seurauksista.

Muu(t) tekijä(t): Maria Lyytinen, Olha Štonda ym.Alkuteos: You don't know what war isAsiasanat: koululaiset, pakolaiset, pakolaisuus, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Putin, Zelenskyi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan : Suom: Kyösti Karvonen

Muu(t) tekijä(t): Katja Kärkkäinen, Maurizio OnnisAlkuteos: La bambina di KievAsiasanat: tytöt, perheet, traumat, äidit, pako, pakolaiset, sukupolvet, isoisät, sotakokemukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Alkuteos: A Message from UkraineAsiasanat: sodat, sotahistoria, presidentit, Venäjä, puheet, kansainvälinen politiikka, Putin, ukraina, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022, Zelenskyi, Volodymyr, Vladimir

Muu(t) tekijä(t): Susanna Tuomi-Giddings, Jorma Penttinen ym.Alkuteos: Volodymyr Zelensky: dans la tête d'un hérosAsiasanat: sodat, henkilöhistoria, sotahistoria, presidentit, kansainvälinen politiikka, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Merkinnät: omistajamerkintä

Matti Hämäläinen: Kolmen sodan pommittajat Pommituslentolaivue 42:n sotataival 1940-1944 (isbn 9789525186871, 2007)Kolmen sodan pommittajat on inhimillinen, huumorilla sävytetty, jännittäväkin kertomus suomalaisen pommikonelaivueen miesten matkasta talvi-, jatko- ja Lapin sodan taivaalla. Heidän sotansa ei ollut pelkästään taistelua ilmassa vaan myös pakomatkoja Karjalan synkillä saloilla, henkistä taistelua Venäjän sotavankileireillä ja sodan lopussa vielä saksalaisten vankina pohjoisen mutaisilla kärrypoluilla.Kirjassa ei ole unohdettu tärkeitä huoltojoukkoja ja se onkin kunnianosoitus kaikille pommittajalaivueen veteraaneille, jotka osaltaan tekivät mahdolliseksi elämämme täällä itsenäisessä Suomessa.Tämä teos on kirjoittajan yhdeksänvuotisen urakan tulos, jonka tekstiä täydentävät yli 120 ennen julkaisematonta valokuvaa. Kolmen sodan pommittajat -teosta pidetään yleisesti parhaana pommituslentäjistä koskaan kirjoitettuna kirjana.9789525186291