Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: sotahistoria, poliittinen historia, taloushistoria

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Asiasanat: Venäjän vallankumous, heimosodat, inkeriläisten vapaustaistelu

Leningradin sotilaspiiri - Petrogradin joukkoja taisteluissa Neuvostovallasta. Venäjänkielinen historiateos vallankumouksen ajasta. Runsaasti kuvitusta piirroksin ja kuvin. Dimensiot 26 ¤ 17 cm

2020:4 (n:o 321)- Torjutaanko sovinto yhä?- Kimmo Ikonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Poliittinen kehitys vapaussodan päättymisestä Tarton rauhaan- Mikko Uola: Tarton rauhansopimus- Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 2020-2021- Tapani Tikkala: Pohjanmaan pyykki – Länkipohjan taistelun muistomerkki Lapuan Rintamamiesyhdistys perustettiin 90 vuotta sitten- Jouni Kaappa ja Jouko Fossi: Isoenomme Anton Kallioniemen kova kohtalo- Lasse Koskinen: Sortavalan kaupunki perusti suojeluskunnan Venäläiset hevoskyydillä rajalle Salmiin (Tapio Hämynen ja Hannu Itkonen, toim.: Sortavala)- Mikko Uola: Salaiset yhteydet Helsingistä 1918- Veikko Leväniemi: Sydämellinen kirje (Anna Virtalalta)- Juha Sahi: Merikarvian suojeluskunta taisteluissa maan itsenäisyyden ja sen turvaamisen puolesta 1917-1944- Lasse Koskinen: Ahvenanmaan asiaa käsiteltiin vuosikausia eri tahoilla Saarimaakunnan asema vahvistettiin Geneven sopimuksella (Jukka Tarkka: Ahvenanmaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappulana)- Lasse Koskinen: Heimopataljoona 3 muodostettiin sotavangeista (Atso Haapanen: Suomen sotavankileirit 1939-1944)- Lasse Koskinen: V. A. M. Karikoski oli työelämän ja urheilun vaikuttaja Eeva Lennon muistelee värikkäästi isäänsä (Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo)- Raimo Malkamäki: Alfred Rubbel – itärintaman panssarimies- Mikko Uola: Ajankuvia vuonna 2020- Vessa Määttä: Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla (arv. Mikko Uola: Joka miekkaan tarttuu. Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla 1917-1918)- Göran Lindgren: Kansannoususta armeijaksi (arv. Ohto Manninen: Kansannoususta armeijaksi: asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918)- Vesa Määttä: Sotaa somessa (arv. Jessikka Aro: Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta)- Osmo Suominen: Pari kirjasta Virosta suomeksi (arv. Mart Laar: Viron lyhyt historia, Viro toisessa maailmansodassa)- Esa Ristilä: Silloin suomalaiset lukivat (Timo Välikorven kirjakokoelmat)- Suojeluskunta- ja lottaperinteessä tapahtuu: Kari Huhta: Kokkola sai Suojeluskuntalainen-patsaan- Lotta Svärd 100-juhlavuoden kunniaksi lottien ja pikkulottien tarinoita Lottagalleriaan- Liisa Viranko: Uljaan suomalaisen naisen elämä on päättynyt Vuorineuvoksetar Ingrid Aina Margaretha Berghell- Pertti Meriläinen: Kymmenen vuotta sk-perinnetyötä Pohjois-Karjalassa- Pertti Rampanen: Harjulinnan suojeluskuntatalo – Häkkiskylän suuri voimanponnistus- Kaija Vesala: Heinäveden lotat kodin, uskonnon ja Isänmaan asialla- Martti Piironen: Kappale kauneinta, Itsenäistä Suomea Heinäveteläisten sodat- Seppeleenlasku Tampereen Kalevankankaan sankariristillä 17.5.2020 (kuva)- Seppeleenlasku Mannerheimin patsaalle 4.6.2020 Vehmaisissa (kuva)- Risto Lauhanen: Suomen marsalkkaa muistettiin Seinäjoella- Matti Soini: VIP Sastamala ry:n kuulumisia- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 24.6.2020- Vesa Määttä: Ainutlaatuinen sotilasperinnekokoelma Nurmijärvellä (Hannu Lakee)- Jouko Fossi: Ahlaisten Lampin taistelupaikalle opasteviitta- Juha Levonen: Marsalkka Mannerheimin Perinneseura Hämeenlinnassa Museo Militaria- Arto Pulkkinen: Vapaussodan keskuspuiston hautamuistomerkki 100 vuotta Lappeenrannassa

Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todistanut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun rakennuksen tarinan.Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2019 se palautetaan alkuperäiseen tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi.Sarja Kirjokansi, ISSN 2323-7392; 179.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)udkf 908 HelsinkiSuomen historia (udkf 948.0)Rakennukset. Rakennustyypit (ykl 72.2)Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)Suomen historia (ykl 92)Aiheet kerrostalot virastotalot asuinrakennukset asukkaat arkkitehtuuri uusrenessanssi rakennushistoria kaupunkihistoria historia Ullanlinna (Helsinki)

Helsinki on jäänyt puristuksiin Euroopan Unionin ja Venäjän tsaarin joukkojen väliin. Terroriteot ovat arkipäivää, kaduilla vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan, kaoottisessa maailmassa on vallalla äärimmäinen itsekkyys. Suomi-niminen valtio on häviämässä maailmankartalta. Dimensiot 33 ¤ 23 cm.

Kuvaus naistoimittajan taistelusta Venäjän propagandakoneistoa vastaan. Hän vilahti myös televisossa!

Kun kiovalaiset päättivät puolustaa kaupunkiaan. Kenen ansiota oli, että Kiova ei kaatunut Venäjän suurhyökkäyksessä keväällä 2022?Sankareiden Kiova kertoo, mitä kaupungissa todella tapahtui sodan ratkaisevilla hetkillä. Pormestari Vitali Klytško jäi kaupunkiin ja valoi ihmisiin uskoa kuuluisan nyrkkeilijäveljensä kanssa. Dimensiot 22 ¤n 14 cm.

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: KleioAsiasanat: sotahistoria, poliittinen historia, poliittiset järjestelmät, yhteiskunnallinen muutos

Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Ortodoksinen kirkko (udkf 281.9)Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset (ykl 72.24)Ortodoksinen kirkko (ykl 28.2)Aiheet 1809-1917 ortodoksinen kirkko kirkkorakennukset arkkitehtuuri kirkolliset esineet kasarmit varuskunnat sotaväki sotilaat autonomian aika

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Muu(t) tekijä(t): Yrjö TurkkaAsiasanat: ilmasota, Suomen-Venäjän sota 1941-44

Kattava kuvaus taisteluista Pietarissa Venäjän sisällissodassa.

Asiasanat: talvisota, jatkosota, kansalaissota, paikallishistoria, Lapin sota, Suomen historia, sukuhistoria, Venäjän vallan aika, Lama-aika

Alkuteos: ZOVAsiasanat: sotilaat, venäläiset, sotakokemukset, laskuvarjojoukot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Muu(t) tekijä(t): Katja Kärkkäinen, Maurizio OnnisAlkuteos: La bambina di KievAsiasanat: tytöt, perheet, traumat, äidit, pako, pakolaiset, sukupolvet, isoisät, sotakokemukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022