Sarja: Taskukirjasto 176

Muu(t) tekijä(t): Tomas Hägg, Tormod EideSarja: Skrifter utgitt av Det norske institutt i Athen Bd 1

Muu(t) tekijä(t): Håkan BondsSarja: Antikens historier 1Asiasanat: antiken, mytologi, myter, gudar, hellenismen

Muu(t) tekijä(t): Jarmo MustonenAsiasanat: ruokaohjeet, ruoanvalmistus, leivonnaiset, keittokirjat, leipominen, piirakat, jälkiruoat, jäätelö, kakut, lastenkutsut, jäädykkeet, keksit

Merkinnät: exlibris: Seppo TalvioAsiasanat: historia, merenkulku, merenkulkijat, kauppamerenkulku

Oy Hellas Ab oli suomalainen makeisalan yritys, joka toimi Maarian pitäjän (kuntaliitoksen jälkeen Turun) Kärsämäen kylässä. Anton Rudolf Gardberg aloitti makeisten valmistuksen Turussa vuonna 1899 ja perusti yhtiön vuonna 1910. Yhtiö hankki Kärsämäestä tehtaan vuonna 1915, jonne valmistus siirrettiin.[1] Hellaksen tehdas aloitti toimintansa vuonna 1916 entisen Amalienborgin panimon rakennuksissa. Tehtaan perusti turkulainen Gardbergin kauppiassuku.[2][3] Hellas- ja Huhtamäki-yhtymän yhteisyritys Huhtamäki-Hellas Oy perustettiin vuonna 1934. Yrityksen nimi oli Suklaatehdas Hellas Oy vuodesta 1940. Hellas sulautui vuonna 1951 Huhtamäki-yhtymään. Hellas toimi vuoteen 2006 asti osana Leafia, jolloin Leaf siirsi tuotannon ulkomaille.[1][4] Hellas yhdistettiin Leafiin vuonna 1987.[5][6] wiki

Oy Hellas Ab oli suomalainen makeisalan yritys, joka toimi Maarian pitäjän (kuntaliitoksen jälkeen Turun) Kärsämäen kylässä. Anton Rudolf Gardberg aloitti makeisten valmistuksen Turussa vuonna 1899 ja perusti yhtiön vuonna 1910. Yhtiö hankki Kärsämäestä tehtaan vuonna 1915, jonne valmistus siirrettiin.[1] Hellaksen tehdas aloitti toimintansa vuonna 1916 entisen Amalienborgin panimon rakennuksissa. Tehtaan perusti turkulainen Gardbergin kauppiassuku.[2][3] Hellas- ja Huhtamäki-yhtymän yhteisyritys Huhtamäki-Hellas Oy perustettiin vuonna 1934. Yrityksen nimi oli Suklaatehdas Hellas Oy vuodesta 1940. Hellas sulautui vuonna 1951 Huhtamäki-yhtymään. Hellas toimi vuoteen 2006 asti osana Leafia, jolloin Leaf siirsi tuotannon ulkomaille.[1][4] Hellas yhdistettiin Leafiin vuonna 1987.[5][6] wiki

Oy Hellas Ab oli suomalainen makeisalan yritys, joka toimi Maarian pitäjän (kuntaliitoksen jälkeen Turun) Kärsämäen kylässä. Anton Rudolf Gardberg aloitti makeisten valmistuksen Turussa vuonna 1899 ja perusti yhtiön vuonna 1910. Yhtiö hankki Kärsämäestä tehtaan vuonna 1915, jonne valmistus siirrettiin.[1] Hellaksen tehdas aloitti toimintansa vuonna 1916 entisen Amalienborgin panimon rakennuksissa. Tehtaan perusti turkulainen Gardbergin kauppiassuku.[2][3] Hellas- ja Huhtamäki-yhtymän yhteisyritys Huhtamäki-Hellas Oy perustettiin vuonna 1934. Yrityksen nimi oli Suklaatehdas Hellas Oy vuodesta 1940. Hellas sulautui vuonna 1951 Huhtamäki-yhtymään. Hellas toimi vuoteen 2006 asti osana Leafia, jolloin Leaf siirsi tuotannon ulkomaille.[1][4] Hellas yhdistettiin Leafiin vuonna 1987.[5][6] wiki

*A1 Vili Ronkainen– Lentäjän Valssi 3:13*A2 Jukka Ågren– Ruusuja Hopeamaljassa 2:50*A3 Erkki Eräs– Kauniita Tyttöjä 3:26*A4 Topi Ja Toivottomat– Duunarin Humppa 2:36*A5 Rauno Tapani– Elämän Parketeilla 3:04*A6 Jukka Ågren– Et Voi Tulla Rajan Taa 3:00*A7 Ami Taimiaho– Paras Ystäväin 3:17*B1 Erkki Eräs– Puerton Tytöt 2:21*B2 Jukka Ågren– Kuinka Paljon Rakkautta 2:46*B3 Raija Ruuska– Amado Mio 3:30*B4 Kaarle Erland & Markku Ignatiuksen yhtye– Alta Siltojen Aurinkoon 3:18*B5 Anneli Sistonen– Hellapoliisin Blues 2:40*B6 Hannu Peltonen– Odotan Sinua Nina 3:22*B7 Hannu Peltonen– Rattaan Pyörä 3:16

Asiasanat: ruokaohjeet, ruoanvalmistus, vuodenajat, keittokirjat

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: mytologia, hellenismi

Sis.: ElefanttimarssiOodi ilolleLuutatanssiRatiriti rallaPikkupoika posttiljooniCan-canVanha veikkoAlley cat songPiippolan vaarin taloSä kasvoit neito kaunoinenYes, Sir, that's my babyThis old manSankta LuciaSwanee riverTonava kaunoinen.-Suuri Helposti kuori

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Aaro Hellaakoski, Matti LaamanenMerkinnät: omistajamerkintä

Siisti kirja. Moderni, funktionalistinen asunto ja sen yhdenmukainen perheen malli korvasi 1900-luvun kuluessa vähitellen säädynmukaisen asumisen kirjon: työväestön hellahuoneet, maaseudun tuvan ja kamarin sekä porvarilliset edustushuoneisiin, yksityisiin tiloihin ja talousosaan jakautuneet asunnot. Modernin asunnon muotoutumista määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Puhdas raitis ilma, auringonvalo, tila ja vihreys yhdistettiin terveellisyyteen ja nykyaikaiseen asumiseen. Tilan uudenlainen järjestäminen ja hallinta merkitsi suurta arkielämän muutosta. Liikkuminen ja ajankäyttö asunnossa, kaupungissa ja uusissa lähiöissä sai uuden tahdin ja uudenlaisia kulkureittejä.