Asiasanat: historia, historiikit, osuusliikkeet

Prinssi Carl, Västergötlandin herttua.Carl, 1861-1951, Ruotsin prinssi, Västergötlandin herttua, Oscar II:n kolmas poika. Uppsalan yliopisto-opintojen jälkeen hän omistautui pääasiassa ratsuväelle. Hänestä tuli kenraalimajuri vuonna 1897, kenraali vuonna 1908 ja hän oli ratsuväen tarkastaja 1898-1912. C.:tä kutsuttiin tänä aikana kansansavuksi "Siniseksi prinssiksi". Hänen merkittävimmän panoksensa oli C. Ruotsin Punaisen Ristin johtokunnan puheenjohtajana 1906-45. Sitten hän johti useita kansainvälisiä humanitaarisia ponnisteluja, mm. apua entisille sotavangeille ja sotalapsille. C:n lähdön jälkeen Gustaf V perusti Prinssi Carl -mitalin. C. meni naimisiin vuonna 1897 Tanskan prinsessa Ingeborgin kanssa. Pariskunnalle syntyi tyttäret Margaretha, Tanskan prinsessa, Märtha, Norjan kruununprinsessa, ja Astrid, Belgian kuningatar sekä poika Carl Bernadotte (s. 1911).

-Teoksessa käsitellään Kekkosen urheilu-ura ja kerrotaan urheilun ja sen parissa toimimisen vaikutuksista hänen uraansa ja elämäänsä. -Urheilu-Kekkonen oli sama särmikäs ja aikaansaava hahmo kuin poliitikko Kekkonen – vain pidetympi. -Kirjassa kuvataan myös sitä, kuinka hän vielä presidenttinä ollessaan pyrki käyttämään valtaansa urheiluun liittyvissä päätöksissä. -Ensimmäistä kertaa esitellään Kekkosen urheilupiirin keskeiset henkilöt ja se, miten Kekkonen sekä pilkkasi että palkitsi näitä uskottuja.

Muu(t) tekijä(t): Maire UusitaloSarja: Aikamme kertojiaAlkuteos: Zert

Muu(t) tekijä(t): Emerik OlsoniAsiasanat: kasvatus, humanismi

Asiasanat: talouskasvu, hyvinvointi, elämänlaatu, yhteiskuntafilosofia

Muu(t) tekijä(t): Pirjo VikstenMerkinnät: omistajamerkintä

Alkuteos: Men - vi lever!

Sarja: Suurten aikakausien perintöAlkuteos: La Grece, berceau de l'antiquite

Muu(t) tekijä(t): Katri Sarmavuori, Auli Koponen ym.Asiasanat: sadut, kirjallisuus, peruskoulu, opetus, hankkeet, äidinkieli, didaktiikka, työpajat, alakoulu, sairaalakoulut

Muu(t) tekijä(t): Leena LaulajainenAsiasanat: kirjailijat, sota-aika, lapsuus

Heli Vaarasen muistelmat on hurmaava, aistikas ja suloinen aikamatka 1980-luvun malli, taide ja jetsetpiireihin.

Pientä kulumaa

Liverpoolista tuli 1960-luvun alussa maailman nuorison tuntema beat-city. Cavern-klubilta hittlistojen kärkeen nousivat Beatlesin ohella Gerry & Pacemakers, Billy J. Kramer & Dakotas, Swinging Blue Jeans, Searchers, Fopurmost ja Merseybeats. Kirjassa kerrotaan liverpoolilaisyhtyeiden tarinat niiden perustamisista tähän päivään.

Muu(t) tekijä(t): Martti Blåfield, Harri Pelkonen ym.Asiasanat: historia, yrityshistoriikit, sahateollisuus, puuteollisuus, sahalaitokset

Muu(t) tekijä(t): Jari KivistöAsiasanat: yhteiskuntakuvaus, ihmisoikeudet, uskonnot, kulttuuri

Muu(t) tekijä(t): Peter RufenachtMerkinnät: omistajamerkintä

Taitava yhdistelmä kansainvälisen trillerin ja suomalaisen sotaromaanin parhaimpia ominaisuuksia. Onnistuuko Mannerheimin salamurha - ja Hitlerin, joka on tulossa marsalkan syntymäpäiville? Syyskuussa 1941 Suomi on täydessä sodassa Neuvostoliitonkanssa. Muutaman tunnin välein Suomenrannikolla räjähtää suomalainen panssarilaiva Ilmarinen ja kolme saksalaista sotalaivaa. Suomen Vastavakoilu epäilee tekijäksi Suomen Kommunistista Puoluetta, johon vastavakoilu päättää soluttautua. Legendaarisen kaukopartio-osaston Marttinan miehet pääsevät soluttautumaan Leningradista ohjattuun sabotaasiryhmä Kostajaan, joka on saanut tehtäväkseen murentaa suomalaisten yhtenäisyys jakäynnistää rauhanneuvottelut. Tämä aiotaan saada aikaan toteuttamalla Suomen armeijan ylipäällikön marsalkka Mannerheimin salamurha. Kun Kostajaryhmä saa kuulla, että Adolf Hitler osallistuu Mannerheimin syntymäpäiville, venäläiset päättävät murhata myös Hitlerin. Venäläinen iskuryhmä pudotetaan laskuvarjoilla Suomeen Kostajan tueksi. Kostajaan soluttautuneiden kaukopartiomiesten ja Saksan tiedustelupalvelun saamien tietojen avulla Suomen armeijan päämaja alkaa rakentaa nopeasti suunnitelman estääkseen kahden armeijan komentajan kuoleman. Alkaa taistelu aikaa vastaan. Ehtiikö vastavakoilu ajoissa? Nyt saadaan lopulta vastaus myös suomalaisia askarruttaneisiin väitteisiin joukkohaudoista Lappeenrannan Huhtiniemessä.