Asiasanat: talvisota, jatkosota, kansalaissota, paikallishistoria, Lapin sota, Suomen historia, sukuhistoria, Venäjän vallan aika, Lama-aika

Alkuteos: ZOVAsiasanat: sotilaat, venäläiset, sotakokemukset, laskuvarjojoukot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Muu(t) tekijä(t): Katja Kärkkäinen, Maurizio OnnisAlkuteos: La bambina di KievAsiasanat: tytöt, perheet, traumat, äidit, pako, pakolaiset, sukupolvet, isoisät, sotakokemukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Muu(t) tekijä(t): Emil ItkonenMerkinnät: exlibris: Eino SuolahtiAlkuteos: Ot dvuglavago orla k krasnomu znameniAsiasanat: historia, upseerit, sotilaat, armeijat, Venäjän vallankumous, historialliset romaanit, puna-armeija, sotakirjallisuus, kasakat, bolševikit

Muu(t) tekijä(t): Heikki EskelinenAsiasanat: kenraalit, sotaretket

eos kertoo Suomen linnoittamisen historian 1700-luvun alun isostavihasta Krimin sotaan 1850-luvulla. Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijoessa. Kummatkin rakensivat kilvan rajan molemmin puolin linnoituksia, linnakkeita, tilapäisiä varustuksia, sotilasleirejä ja kanavia. Kirja kertoo linnoituskohteiden historiaa niiden rakennus- ja käyttöajalta nykypäivään. Näyttävästi kuvitetun teoksen avulla voi lähteä tutkimusretkille Suomen linnoitushistorian kiehtovaan ja vähemmän tunnettuun vaiheeseen. Teos on suunnattu kaikille kulttuuriperinnöstä ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä kiinnostuneille harrastelijoista historian, restauroinnin ja maankäytön suunnittelun ammattilaisiin. Artikkelit ovat uusimpaan tutkimustietoon perustuvia, ja niitä täydentävät autenttiset rakennuspiirustukset, valokuvat ja kartat. Mukana on runsaasti Museoviraston viime vuosina tekemissä arkeologisissa tutkimuksissa ja restaurointihankkeissa karttunutta tietoa 1700- ja 1800-lukujen linnoittamisesta. Kirja sisältää myös linnoitussanaston sekä lyhyitä henkilöhistorioita. Veli-Pekka Suhonen työskentelee tutkijana Museovirastossa.

Alkuteos: ZOVAsiasanat: sotilaat, venäläiset, sotakokemukset, laskuvarjojoukot, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Fyysisten vammojen hoitamisen lisäksi myös henkisen tuen antaminen sotilaille sodan traumaattisissa olosuhteissa kuului lääkintämiesten ja sairaanhoitajien sekä kenttäpappien työsarkaan. Työ vaati paineensietokykyä, sillä hoitajat kohtasivat päivittäin sodan kauhut ja inhimillisen kärsimyksen. Kuvitettu. Dimensiot 22 ¤ 16 cm.

Hannu Takala: Venäjän armeijaan ja Saksaan jääkärikoulutukseen Kannakselta vuosina 1914–1917 lähteneetMaija Ikonen: Rintamasotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassaHannu Liimatta: Upseerikoulutuksen järjestelyt talvi- ja jatkosodassaKari Huhtala: Joukkokieltäytymiset kenttäarmeijassa syksystä 1941 kevääseen 1942Petteri Jouko: Uusi ja hidas alku – Puolustusvoimien materiaalisesta kehittämisestä vuosina 1945–1955Aki Piesala: Näkemykset kevyiden aseiden tulivoimasta 1950-luvun PuolustuslaitoksessaJussi Pajunen: Reservi suomalaisessa puolustussuunnittelussa ja sotataidossa vuosina 1917–1966Ohto Manninen: Mannerheimin adjutantin Ragnar Grönvallin haastattelu 1977Tapio Koskimies: Retki Lapin sodan taistelupaikoillePasi Tuunainen: Lievää pudotusta – katsaus vuoden 2022 sotahistorialliseen kirjallisuuteenCarl-Fredrik Geust: (Sota)historia politiikan apuvälineenä Venäjällä

20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset menettivät Viipurin ja arviolta 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa siviilipommituksessa. Neljännestunnin aikana Elisenvaaran risteysasemaa pommitti kahdeksankymmentä neuvostokonetta. Ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa naisia ja lapsia. Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Eikä sensuuri olisi päästänyt läpi Elisenvaara-uutisointia, jos jokin tiedotusväline olisi sattunut tietoa saamaankin. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosi valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. "Tapaus Elisenvaara" jäikin liki unohduksiin. Elisenvaaran pommitukset kertoo pommituksen synkän tarinan sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston sotapäiväkirjat. Lähteenä on käytetty myös tämän lento-osaston historiikkia, jossa on minuutintarkkoja kuvauksia suurpommituksesta sekä sen syistä ja seurauksista.

Sarja: Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallisen toimiston julkaisuja 9, 10

Muu(t) tekijä(t): Maria Lyytinen, Olha Štonda ym.Alkuteos: You don't know what war isAsiasanat: koululaiset, pakolaiset, pakolaisuus, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Putin, Zelenskyi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan : Suom: Kyösti Karvonen

Muu(t) tekijä(t): Katja Kärkkäinen, Maurizio OnnisAlkuteos: La bambina di KievAsiasanat: tytöt, perheet, traumat, äidit, pako, pakolaiset, sukupolvet, isoisät, sotakokemukset, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Matti Hämäläinen: Kolmen sodan pommittajat Pommituslentolaivue 42:n sotataival 1940-1944 (isbn 9789525186871, 2007)Kolmen sodan pommittajat on inhimillinen, huumorilla sävytetty, jännittäväkin kertomus suomalaisen pommikonelaivueen miesten matkasta talvi-, jatko- ja Lapin sodan taivaalla. Heidän sotansa ei ollut pelkästään taistelua ilmassa vaan myös pakomatkoja Karjalan synkillä saloilla, henkistä taistelua Venäjän sotavankileireillä ja sodan lopussa vielä saksalaisten vankina pohjoisen mutaisilla kärrypoluilla.Kirjassa ei ole unohdettu tärkeitä huoltojoukkoja ja se onkin kunnianosoitus kaikille pommittajalaivueen veteraaneille, jotka osaltaan tekivät mahdolliseksi elämämme täällä itsenäisessä Suomessa.Tämä teos on kirjoittajan yhdeksänvuotisen urakan tulos, jonka tekstiä täydentävät yli 120 ennen julkaisematonta valokuvaa. Kolmen sodan pommittajat -teosta pidetään yleisesti parhaana pommituslentäjistä koskaan kirjoitettuna kirjana.9789525186291

Alkuteos: A Message from UkraineAsiasanat: sodat, sotahistoria, presidentit, Venäjä, puheet, kansainvälinen politiikka, Putin, ukraina, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022, Zelenskyi, Volodymyr, Vladimir

Miltä vallattu Viipuri ja miehitetty Kannas näyttivät kesällä 1944, kun neuvostojoukot ottivat sen haltuun? Miten jatkosodan ratkaisevat taistelut oikein kuvattiin ja kuvataan itänaapurissamme? Ilja Mosjtjanskijn teos sisältää runsaasti aiemmin Suomessa tuntematonta kuvateriaalia ja tietoa, jota muun muassa sotahistorioitsija, suomalainen esipuheen kirjoittanut Carl-Fredrik Geust kommentoi teoksessa. Mukana on myös luettelo Kannaksen paikkakunnista, jotka nimettiin uudelleen taisteluissa kaatuneiden neuvostosotasankarien mukaan. Kirjan suomalaiseen painokseen on myös lisätty uutta, koottua tietoa vallatun Viipurin tuhoista. Teos on Venäjän lisäksi julkaistu aiemmin myös Ruotsissa, erittäin laajalevikkisen Svenskt Militärhistoriskt bibliotekin kuukauden kirjana.VähemmänUlkoasu 168 sivua : kuvitettu, karttoja ; 31 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli ruotsiJulkaisija [Helsinki] : Helsinki-kirjat, 2010.Luokitus Euroopan historia (udkf 940)Sotataito. Sotatiede (udkf 355/359)Suomen historia (udkf 948.0)Neuvostoliitto 1917-1991 (ykl 97.14)Toinen maailmansota 1939-1945 (ykl 90.35)V. 1939-1945 (ykl 92.73)VähemmänAiheet 1944 sotahistoria toinen maailmansota jatkosota hyökkäys venäläiset sotatoimet puna-armeija historia Neuvostoliitto Viipuri Karjalankannas Suomi Ilja Moštšanski ; suomennos Simo Liikanen Bengt Erikssonin ruotsinkielisen käännöksen pohjalta ; asiatarkistajat: Carl-Fredrik Geust, Erkki Käkelä ja Esa Muikku ; [suomalainen esipuhe: Carl-Fredrik Geust]ISBN 978-952-5874-23-5 sidottu

Sisältää mm. (eri kirjoittajia): - Kymijoki rajajoeksi - Sotatoimet Anjalan liito jälkeen - Ruotsinsalmen meritaistelu - Vanha Suomi Pietarin vaikutuspiirissä - Saksalaisuus Vanhan Suomen kaupungeissa - Baltian saksalaiset ja Vanha Suomi - Ruotsi Pietarin uhkana - Elämää Ruotsinsalmen merilinnoituksessa - jne141, [2] s. : kuvitettu, karttoja ; 24 cmJulkaisija [Kotka] : Kymenlaakson liitto, 1998.Luokitus Suomen historia (udkf 948.0)udkf 908 KymenlaaksoSotataito. Sotatiede (udkf 355/359)Kymenlaakso (ykl 92.875)Karjala (ykl 92.87)Vapauden aika ja kustavilainen aika (ykl 92.5)Aiheet Kustaa → III, → Ruotsin kuningas, → 1746-1792. Katariina → II, → Venäjän keisarinna, → 1729-1796. Sprengtporten, Georg Magnus, → 1740-1819. 1700-luku sodat Anjalan liitto meritaistelut Ruotsinsalmen taistelut saksalaiset historia Ruotsi Venäjä Ruotsinsalmi Vanha Suomi Kymenlaakso Kymijoki [toimitus: Eeva-Liisa Oksanen]ISBN 952-9598-46-7 nidottu

Asiasanat: sotahistoria, poliittinen historia, taloushistoria