Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

3. jääkäripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan perustaja ja komentaja oli jääkärikapteeni Eric Schauman. Pataljoona muodostettiin rintamalle lähdettäessä 1. ja 2. jääkäripataljoonan miehistä.Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Lempäälästä ja osin Tampereelta 13. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 14.–15. huhtikuuta 1918.

Merkinnät: omistajamerkintä

Muistelmateos jalkaväkirykmentti 11:n vaiheista Suomen itsenäisyystaistelussa talvena 1939-1940, sitä edeltäneen YH-kauden aikana sekä solmitun rauhankin päivinä

Mm: Kuhasalo, Repolan Kyöttinen, Porajärvi, Viipuri, Pälkjärvi, Aunuksenlinna, Solovetski, Petsamo, Konevitsa, Valamo, Lintula, Suojärvi, Suistamo, Salmi,

Asiasanat: kuvateokset, historia, paikallishistoriat (historiikit)

Sarja: Julkaisusarja / Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen laitos 3, Työpapereita nro 11Asiasanat: jatkosota, sotahistoria, taistelut

Karjalan kannaksen Lotat kertovat

Nisalahti sijaitsee meren rannalla Iivanalan ja Heinlahden välissä ja sen läpi kulkee Viipurin maantie eli Kuninkaantie. Kuvitettu. Dimensiot 30 ¤ 22 cm.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: Antti Kiikka