Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

korkeus pohjasta sangan yläosaan 20cm, pohjan halkaisija ulkomitta 13cm, paino 500g, patinoitunut, luonnollisesti löytyy pientä käytön jälkeä(kuparipannu 3)

Muu(t) tekijä(t): Eeva (suom.) KotalaMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintäSarja: Dana-tytöt 13Alkuteos: The Ghost in the Gallery

Sarja: Jalkaväen vuosikirja 13

Sarja: Jännityksen mestarit 137Alkuteos: The collected posthumous short stories vol 1

Muu(t) tekijä(t): Hanne Løvdal, Tiina AxelsenAlkuteos: BarneskoleåreneAsiasanat: itsetunto, vanhempi-lapsisuhde, vanhemmuus, kasvatus, lapsipsykologia, kouluikäiset, lapsen kehitys, lapset (perheenjäsenet)

pohjan koko 10 x 13,8cm, korkeus 12,5cm, pituus n.18cm, sähköjohdon molemmasta piuhasta päällinen rikki, laitetta ei ole kokeiltu, on vaihdettava sähköjohto

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Jerry Cotton 22/1973

Muu(t) tekijä(t): Pirjo HelastiSarja: Kuukauden kirja 138 ; Disneyn satulukemisto

Muu(t) tekijä(t): M. NopanenSarja: Lääkäriromaani 139Alkuteos: Nurse in Las Vegas

(LAPE 2023: 15€)

(LAPE 2023: 8€)

Sarja: Mannerheimin lastensuojeluliitto P-julkaisusarja n:o 13Asiasanat: leikit, leikkiperinne

Tekijä:Koskenniemi, V. A. Nimeke:Onnen antimet / V. A. Koskenniemi.Kieli:suomiPainos:4. p.Julkaistu:Porvoo : WSOY, 1960.Ulkoasu:135, [1] sivua