Muu(t) tekijä(t): Ulla SelkäläSarja: ReplicaAlkuteos: Ice cold

2021:1 (n:o 323)- Lokakuun vallankumouksesta loppiaismullistukseen- Tapani Tikkala: Länkipohjan taistelun kuulasateessa 16.3.1918 Lisätietoa Emil Frostista - Antti Ruokonen: Nils Kindberg – Suomen sotilasilmailun kätilö- Tuomas Hoppu & Pekka Siiropää: Kotkaniemi vapaussodan aikana- Lasse Koskinen: Vilkasta tiedustelua Laatokan Karjalassa (Toim. Tapio Hämynen – Hannu Itkonen: Sortavala, SKS 2020)- Tapani Tikkala: Havunoksa – suojeluskunta- ja sotilaspoikien tunnus- Tapani Tikkala: Isänmaan puolesta (korpraali Olavi Pikkutupa)- Veikko Leväniemi: Suomi sai kiusallisen naapurin (Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta)- Lasse Koskinen: Vartionelikko loikkasi Kuusisen armeijaan (Raija YlönenPeltonen: ”Vain sodassa kuollut mies”, SKS 2020)- Lasse Koskinen: Hermann Göring – Nürnbergin oikeudessa esitettiin loppunäytös Myrkkykapseli erotti puolisot lopullisesti 2. osa - Jussi Niinistö: Paavo Susitaival ”Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua”- Mikko Uola: ”Paita housuin päällä…”- Vesa Määttä: Uudistettu versio aktivistin elämästä (arv. Jussi Niinistö: Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua)- Risto Lauhanen: Mannerheim-ristin ritari Jouko Hynninen (arv. Lauri Hietaniemi: Mannerheim-ristin ritari Jouko Hynninen)- Vesa Määttä: Itärintaman panssarimies (arv. Alfred Rubbel: Tigerillä itärintamalla)- Mikko Uola: Totuudenpuhujat (arv. Jukka Hankamäki: Totuus kiihottaa. Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskritiikistä) (arv. Seppo Konttinen – Kari Vitie: Eri mieltä. Todenpuhuja Kauko Kareen elämä)- Lotta Svärd täyttää sata vuotta- Aira Samulin Vuoden Lotta 2021- Haannele Simonen: Lapin Lottaperinneyhdistys onnistui pitämään kokouksen lokakuussa- Markus Anaja: Suojeluskuntajärjestön perinteet – vanha toimija jatkaa uudella nimellä- Risto Lauhanen: Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt on poissa- Antti Airila: Vapaussodan Sankarihaudalla (Huittisissa 22.8.2020)- Vesa Määttä: Tarton rauhansopimuksesta 100 vuotta – rauhansopimuksen hyväksyminen eduskunnassa- Markku Rauhalahti: Tarton rauhan 101 –juhlamatka- Tarton rauhan voimaantuloa muisteltiin verkkoseminaarilla - ”Krigets och fredens anlete - Från frihetskriget till freden I Dorpat” ruotsinkielinen versio dokumenttielokuvasta ”Sodan ja rauhan kasvot – Vapaussodastaa Tarton rauhaan”- Arja Rantanen: Professori Ilkka Virtaselle 2. luokan Vapaudenristi - Paavo Mikkonen: Sinisten Ristien luovutus Kymenlaaksossa 5.12.2021 - Jouko Fossi: Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen kunniavartio Vapaussoturien hautamuistomerkillä 24.12.2020- Tapani Tikkala: Kevät- ja syyskokous 2020 päätti nimenmuutoksesta Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry- Tapani Tikkala: Lakeuden maakuntamarssi keväällä 2021 Maaottelumarssi 1941- Risto Lauhanen: Mannerheim-ristin ritarien muisto elää Ähtärin Tuomarniemellä (Onni Mantere)- Tapani Tikkala: Sankarihaudoille sukupolvesta toiseen (kunnianosoitukset Seinäjoella 6.12.2020)- Jorma Hautala: Seppellasku ruotsalaisen prikaatin muistomerkille Kalevankankaan hautausmaalla 6.12.2020 (kuva)- Markku Rauhalahti: Seppellasku 6.12.2020 Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella (kuva)- Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön seppellasku Vapaussodan sankarihautamuistomerkille Helsingissä 6.12.2020 (kuva) - Tammisunnuntain seppeleenlaskut Lakeudella: Reino Pernaan haudalle Kauhavalla, Antero Maunulan haudalle Seinäjoella, vuoden 1918 sankarihaudalle Seinäjoella (kuvat)- Tapio Laine: Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistys ry:n kunnianosoitus 31.1.2021sankarivainajien muistomerkille Porissa (kuva)- Paavo Mikkonen: Vapaussotien Kymenlaakson perinneyhdistys ry:n seppellaskuItsenäisyyspatsaalle 31.1.2021- Jorma K. O. Ignatius: Vapaussodan Imatran seudun perinneyhdistys ry:n seppeleenlaskut 31.1.2021 (kuva)- Hämeenmaan perinneyhdistyksen seppellasku Hämeenlinnassa 31.1.2021 (kuva)- Sauli Latvala: Ruovedellä Tammisunnuntain perinteen vaalintaa seppellasku 31.1.2021 (kuva)- Markku Rauhalahti: Hämeen Eskadroonan ja Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistys ry:n kunniakäynti Vapaudenpatsaalla Hämeenpuistossa Tampereella 30.1.2021 (kuva)2021:2 (n:o 324)- Kesäpäiväperinne tauolla (koronaepidemian

1. Miksi kansa rakastaa presidenttiä. Puolet suomesta on lainaa. Aurinkokuntaan pyrkii uusi planeeetta. Alzheimerin tautiin löytyi uusi syyy.2. Siittiökato lähestyy katastrofia. Hyperloop. Migreeni. James Bond. Voiko npissa jäätyä kaarelle. Esinisäkkäät3. Ensimmäinen klooniapina. Huumori oli ennen julmaa. Miksi vatsavaivat yleistyvät. Venäjä pyrkii idän ruotsiksi. Pöllö lentää kuin aave.5. Yksi asia määrää suomen säät. Kaikki näkevät harhoja. Liiku viisaasti. Esi-isäkin pihisteli unta. Rooman tuhoon löytyi syy.6. Opeta aivosi keskittymään. Vihatuin suomalainen nousi huipulle neuvostoliitossa. 7 mahdollista maailmanloppua.7. Merestä tulee apteekki ja kaivos. Ihosyöpä. Hajuaisti päihittää näön ja kuulon. Uusi peruna oli kymmenen vuoden urakka.8. Huippuolut vaatii laatuhiivan. Pahimmat nälänhädät luo ihminen itse. Antarktis. Kalan kyvyt yllättävät. Suomesta tuli nimipäivien luvattu maa.9. Kahvinjuoja pysyy terveenä. Miksi maanjäristys yllättää. Tunteet syntyivät ennen älyä. Geenitieto parantaa lastensyöpähoitoja.10. Sinuakin käskee sisäinen ääni. Dinosaurukset lähtivät lentoon. Suolistobakteerit säätävät aivoja. Miten saappaaseen pääsee kivi.11. Suola pitää meidät hengissä. Unettomuus paranee ilman lääkkeitä. Hakkapeliitat. Suomen karhuilla menee hyvin.12. Hiilarikammo uhkaa terveyttä. Saatana syntyi enkelistä. Maailmankaikkeudeb 7 ihmettä. Tanskan einstein mullisti atomin.13. Sadisti iloitsee tuskasta. Avaruuslento piinaa jo alkumatkasta. Aivoille löytyy mieliruoka. Maailman vanhin kuningatar.14. Koulutus kehittää älyä. Ihmisapinat ovat melkein kuin me. Syöpä pysähtyy. Sopivatko vitamiinit lääkkeiksi. Miten nopeasti jenkkakahvat syntyvät.

Syyspäivän tasaus on perinteinen juhla Doggerlandissa, mutta tragedia iskee varoittamatta ilonpidon keskelle. Onko kysessä viharikos vai jotain muuta?

Muu(t) tekijä(t): Kai KailaAsiasanat: toinen maailmansota, sotasyyllisyys

Huvilalleen murhatun kultasepän tapaus on arvoitus, ja pian Kuhala törmää toiseenkin ruumiiseen. Edessä on kahnauksia poliisin ja hullun puukkomiehen kanssa, edessä on syksyn hämärään pakeneva syyllinen. Viimein Kuhala ajautuu hengenvaarallisiin reiveihin Petroskoin laitamille. Lohtua ja myös tutkimuksellista apua antaa rikoskomisario Annukka Maaheimo, mutta kun taustalla alkaa väikkyä mittasuhteiltaan laajakantoinen rikos, Kuhala huomaa olevansa yksin.Markku Ropponen lastaa keski-ikääntyvän Kuhalan rentoon kerrontaan aimo tujauksen lurjusmaista huumoria ja teräviä huomioita aikamme ilmiöistä. Kieli rullaa, ote pitää ja juoni kulkee kuin ainakin alansa palkitulla taitajalla.

Alkuteos: Sensommar

Asiasanat: muistelmat, urheilu, salakuljetus, sota-aika, alkoholismi, rikollisuus, saksalaiset, poliisit, jälleenrakennus

Muu(t) tekijä(t): Annika EräpuroAlkuteos: Legal tender

Eläinlääkintäkoulun historia alkaa vuodesta 1928, jolloin hallitus asetti komitean pohtimaan Suomen hevosjalostuksen keskittämistä. Helmikuussa 1931 vahvistettiin laki hevossiittolan ja -koulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon siirtämisestä Lappeenrannasta Ypäjälle Kartanonkylän kartanoon. Puolustuslaitoksen Ratsukoulu aloitti toimintansa syyskuussa 1933 ja Hevoshuoltokoulu vuotta myöhemmin. Yhteensä Lappeenrannasta muutti Ypäjälle yli 150 hevosta, 3 upseeria, 26 aliupseeria sekä 80 henkeä miehistöä. Sodan jälkeen Hevoshuoltokoulun yhteyteen siirrettiin myös Puolustusvoimien koiratarhat sekä Sotakoirakoulu. Niinisaloon joukko-osasto muutti 1955. Se toimi Hevoshuoltokoulun nimellä vuoden 1966 loppuun saakka, jonka jälkeen nimi vaihtui Eläinlääkintäkouluksi. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Asiasanat: lapsuus, televisio-ohjelmat, myynti, syyllisyys, traumat, nuoret aikuiset, ironia, tosi-tv, menneisyys, lapsuudenkoti

Asiasanat: syyllisyys, keskitysleirit, rikokset, valokuvaajat, kerronta, kustantajat, kääntäjät, kertoja, psykologiset romaanit, sovitus

Asiasanat: taloudelliset kriisit, kapitalismi, kansainvälinen talous, finanssikriisit