Katso muu sisältö kuvista! Kung Fu Panda; Hurjat vuoristoradat; Polkaisen lomalle - Opettele 10 fillaritemppua; 5 vinkkiä yksinäisille;

Uudessa kirjassaan Eero Hämeenniemi matkustaa eri puolilla Intiaa ja pistäytyy myös Indonesiassa ja Nepalissa. Kirja esittelee niin kohdemaiden arkielämää kuin korkeakulttuuriakin. Erityisesti Hämeenniemeä kiinnostaa kulttuurivaikutteiden kulkeutuminen paikasta toiseen sekä se, miten eteläisen Aasian nykyisyys on muovautunut pitkien historiallisten kehityslinjojen seurauksenaHämeenniemen eloisa kieli ja ihmisläheinen tapa sukeltaa keskelle matkakohteensa jokapäiväistä elämää tuo vieraat kulttuurit kotoisan lähelle. Eksotiikan takaa paljastuu tuttu arjen ja juhlan, ilon ja surun leikki.Hämeenniemen edellinen kirja Missä sade leikkii (2004) oli matka tamilien kulttuuriin. Norsuilla etuajo-oikeus luo sille laajempaa historiallista ja maantieteellistä taustaa. Kirjat täydentävät toisiaan, eivätkä sisällä samaa materiaalia.Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) toinen koti on sijainnut Chennaissa, Etelä-Intian Tamil Nadussa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Hämeenniemi on perehtynyt syvällisesti intialaiseen elämäntapaan, kulttuuriin, uskontoon ja politiikkaan. Tamilinkielentaitoisena hän seurustelee sujuvasti niin rikshakuskien, räätälien kuin musiikkigurujenkin kanssa. Hämeenniemellä on länsimaiselle taiteilijalle ainutlaatuiset suhteet tunnettuihin karnaattisiin muusikoihin. Hän on toiminut opettajana Intiassa, kutsunut intialaisia taiteilijoita konsertoimaan Suomeen ja vienyt useita suomalaisia muusikoita esiintymään Intiaan.Hämeenniemi on yksi tunnetuimmista nykysäveltäjistämme ja hän opettaa sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Hämeenniemi toimi kauan myös Helsingin Sanomain kolumnistina.

Katso muu sisältö kuvista! Valokeilassa Anna Puu - Kesä on parasta aikaa; 28 vinkkiä esiityjälle; Taika-Tuukka on Tähti 2010; Kevätjuhla; Hurja lohikäärme elää ikuisesti

Sven Bertel Grönvall (10. huhtikuuta 1908 Helsinki — 20. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomenruotsalainen taidemaalari ja professori. Sven Grönvall opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1931 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1932–1934. Hänen töitään oli ensi kerran esillä 1933.[1] Sven Grönvallin ekspressionistiset maisemat ja hillitty kolorismi loivat pohjaa sotien jälkeiselle maisemamaalaukselle.[Grönvallille myönnettiin Pro Finlandia vuonna 1966. Hän oli myös Lokakuun ryhmän perustajajäsen.Sven Grönvall kuului taiteilijaseura Kiilaan, ja hän oli muussakin taiteen yhdistystoiminnassa laajasti mukana. Hän kuului mm Maire Gullichsenin lähipiiriin.

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Muu(t) tekijä(t): Aki RäsänenAlkuteos: Be inte om nåd

Kirjan lopussa kirjailija Aku-Kimmo Ripatin arvioi Päätaloa ja hänen Koillismaa-sarjaansa (Päätalo 50v. 11.11.1969)

Muu(t) tekijä(t): Ville HyvönenAlkuteos: OutragedAsiasanat: kokemukset, sosiaalinen media, vaikuttaminen, vuorovaikutus, juontajat, ryhmäkäyttäytyminen, julkinen keskustelu, aktivismi, verkkoyhteisöt, toimittajat (media), vihapuhe, moraalinen paniikki

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: Venäjä, ikonit : moderni

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.

Muu(t) tekijä(t): Henna Ryynänen, Mikko PosioSarja: Anni ja Akseli selvittävät

Asiasanat: lainsäädäntö, vastuu, laivanvarustajat, ympäristöoikeus, korvausvastuu, merioikeus, ympäristövahingot, lagstiftning, miljörätt, ansvar, skeppsredare, sjörätt, ersättningsansvar, miljöskador

Sarja: Teknillistieteelliset akatemiat

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Populärvetenskapliga skrifter utgivna av Finska Orient-sällskapet. Svensk serie no. 6Asiasanat: Indus-kulttuuri, veda-uskonto, vedisk religion, Induskulturen, uskonto ja uskonnot, religion och religioner

Asiasanat: huumori, vitsit, kokoelma, lainaukset, väärinymmärrykset, kömmähdykset, kirjoitusvirheet

Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 17 cm.