Muu(t) tekijä(t): Toivo T. KailaMerkinnät: exlibris: Laura & Erkki KivijärviAlkuteos: Segrar och nederlag på Europas slagfält

Muu(t) tekijä(t): Annika EräpuroSarja: Harlequin romantiikkaaAlkuteos: Intangible dream

Merkinnät: omistajamerkintä

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Ben Affleck, draama, suomitekstit, 2019, 1h44min, levy erinomainen, Jokainen tappio on uusi taistelu.Jackin elämä näytti olevan high schooolissa nousujohteinen. Hän oli koripalloilmiö ja vapaalippu yliopistoon oli takataskussa, hän kuitenkin jätti kaiken ja hylkäsi samalla lupaavalta näyttäneen tulevaisuutensa. Vuosia myöhemmin entisen koulunsa pyytäessä häntä valmentamaan keskinkertaista koripallojoukkuetta, hän hyväksyy työtehtävän hieman vastentahtoisesti, mutta tuoko sekään pelastusta sitä kaipaavalle joukkueelle sekä hänelle itselleen?

Kirjayhtymän mustakantinen sciFi

Merkinnät: omistajamerkintä

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Kavo Laurila: Jatkosodan kaukopartiolennot (isbn 952518630X, 2002)Jatkosodassa kaukopartiolentäjien tehtävinä oli muun muassa kuljettaa sissipartioita rintamantakaisille järville ja takaisin sekä toimittaa tarviketäydennyksiä. Pitkät lennot kauas rintaman taakse hämärän aikaan olivat vaativia ja raskaita eikä tappioiltakaan vältytty. Jokainen tehtävä oli lentäjille erilainen. Koskaan ei voinut olla varma oliko määränpäässä odottamassa omat vai vihollinen.Toiminta alkoi Lentolaivue 15:ssä vuonna 1941 ja jatkui sen jälkeen Osasto Malisessa ja Osasto Jaurissa aina Lapin sotaan. Sissilentäjien kalustona olivat pääasiassa saksalaiset vesikoneet.Kavo Laurila on kirjoittanut kaukopartiolentäjien vaiheista kirjan, joka ensimmäisenä pelkästään näistä tehtävistä totuudenmukaisesti kertovana teoksena antaa läpiluotaavan kuvan tehtävistä, koneista ja miehistöstä. Henkilökuntaa haastattelemalla ja arkistolähteisiin tukeutumalla on saatu tämä arvokas suomalaisen sotahistorian osa talteen jälkipolville.

Osmo Soininvaaran yhteiskunnallinen ura!

Asiasanat: yritykset, riskit, riskienhallinta, luotot, luottotiedot, luottokelpoisuus, maksuhäiriöt, luotonanto, luottomarkkinat, luottokauppa, tappiot (talous)

Asiasanat: historia, taistolaisuus, kommunismi, propaganda, kommunistit, aikakauslehdet, ystävyysseurat, ristiriidat, päätoimittajat, memoarer, kommunism, vänskapsföreningar, chefredaktörer, taistoism

Asiasanat: muistelmat, historia, elämäkerrat, urheilijat, juoksijat

Asiasanat: kirjailijat, henkilöhistoria, musiikki, kirjallisuus, elokuvat, sankaruus, populaarikulttuuri, koulukiusaaminen

Muu(t) tekijä(t): Kaarina RuohtulaSarja: Gummeruksen nuorten kirjasto 17Alkuteos: Singleton