Asiasanat: presidentit, politiikka, sota-aika, yhteiskunnalliset romaanit, RYTI, RISTO

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 815Asiasanat: henkilöhistoria, virkamiehet, autonomian aika, senaattorit

Muu(t) tekijä(t): Juri KokkonenSarja: Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 114Asiasanat: henkilöhistoria, taiteilijat, professorit, taidehistorioitsijat

Taistellen Tappariin alkaa viimeisistä rauhan päivistä, jolloin ei vielä tiedetä uuden sodan syttymisestä. On alettu rakentaa rauhanajan oloja ja yhteiskuntaa. Sitten yht'äkkiä miehet temmataan sotatoimiin. Kirja kertoo lähinnä hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista kootusta joukko-osastosta jatkosodan aikana joukkoja uudelleen järjesteltäessä mukaan tulee muita lähipitäjien miehiä. Varsinaiset sotatoimet kulkevat Simpeleeltä Laatokan rantamia pitkin Metsäpirtin Tappariin, mistä alkaa asemasotavaihe.

Uusi Kuvalehti (1890–1903)Uusi Kuvalehti julkaisi runsaasti kuvia suomalaisten taiteilijoiden teoksista. Lehden etusivu vuodelta 1895.Uusi Kuvalehti oli Kuopiossa vuosina 1890–1903 ilmestynyt kuvitettu aikakauslehti.Nuorsuomalaisten kirjalliseksi kuvalehdeksi perustetun Uuden Kuvalehden taustalla olivat Pekka ja Kaarlo Brofeldt, Kasper Järnefelt, A. B. Mäkelä ja Juhani Aho. Sen avustajina toimivat muun muassa Minna Canth, J. H. Erkko, Eero Järnefelt, Kauppis-Heikki, Santeri Alkio, Santeri Ingman (Ivalo), Larin-Kyösti, Samuli Paulaharju ja Eino Leino. Lehti pyrki edistämään varsinkin suomalaista kaunokirjallisuutta ja siinä julkaistiin ensimmäisenä esimerkiksi monet Juhani Ahon lastuista. Artikkeliosastossa pääsivät esille kirjoittajien vapaamieliset aatteet, mutta poliittisesti Uusi Kuvalehti oli varovainen. Sitä on luonnehdittu myös Suomen ensimmäiseksi todelliseksi kulttuurikuvalehdeksi, joka julkaisi runsaasti kuvia suomalaisten taiteilijoiden teoksista. Kuvien osuus lehden sisällöstä kasvoi jatkuvasti ja oli jo 1890-luvun puolivälissä lähes puolet.Pekka Brofeldtin kustantama Uusi Kuvalehti siirtyi vuonna 1892 Brofeldtin veljeksistä ja heidän lähipiiristään koostuneen yhtiön haltuun. Sen toimittajina työskentelivät aluksi Kasper Järnefelt ja vuodesta 1894 Pekka Brofeldt Kuopiossa ja Juhani Aho Helsingissä. Taloudesta ja teknisestä toteutuksesta vastasi Emil Vainio. Lehden levikki vaihteli 2 000 ja runsaan 3 000 kappaleen välillä, ja sitä tilattiin paljon varsinkin Helsinkiin. Uuden Kuvalehden ilmestyminen päättyi vuonna 1903, kun kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti Pekka Brofeldtin Suomesta. Sen seuraajaksi perustettiin Helsingin Kaiku

Muu(t) tekijä(t): Outi M KättöAlkuteos: Written on the wind

Asiasanat: naiset, henkilöhistoria, elämäntapa, kesämökit, esseet, asuminen, koti, talohistoriikit, yrittäjät, vapaa-ajan asunnot, huvilat, lomailu, vapaa-aika, arki, ihanteet, Villa Salin

Teokseen on saatu tavallista enemmän kasvilajeja, jotka ovat saapuneet ja asettuneet Suomeen vasta ihmisen mukana, monet tiettävästi aika myöhään. Dimensiot 25 ¤ 18 cm.

Kirja kertoo tositarinan kahdesta 1905 syntyneestä toimeliaasta älymystönaisesta, Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. He olivat nuoria äidinkielen maistereita 1930-luvulla ja kälyt keskenään. Murteiden ja kansanperinteen tallettajina ja tutkijoina heidän keräysmatkansa veivät heidät Suomen kaukaisille kylille ja Ruotsin metsäsuomalaisten pariin. He tapasivat monia katoamassa olevan perinnetiedon viimeisiä tietäjiä, taitajia ja kielimestareita. Itävaltalaisen Rudolf Steinerin kehittämä antroposofia, ajatus elämästä kehitystienä kiinnosti Maijaa ja Astridia. Henkisen elämän sekä vapaan tahdon ja vastuun korostaminen kuuluivat antroposofiaan Steiner kuvasi antroposofiaa virikkeinä, ei minään dogmina. Itsenäistä ajattelua tuli kunnioittaa. Se sopi Astridille ja Maijalle. Maija Juvas löysi steinerpedagogiikasta innoittavan kutsumuksensa ja alkoi perehtyä sen käsitteisiin ja taidepainotteiseen käytäntöön. Astrid toivoi ainakin nuoremman lapsensa ehtivän lasta kunnioittavaan kouluun Talvisota ja sen ankarat rauhanehdot koituivat Astrid Reposen kohtaloksi, liian vaikeiksi hyväksyä. Sen hän ilmaisi äärimmäisellä uhrilla, omalla hengellään. Maija otti hoivaansa Astridin ja veljensä Martin kaksi pientä lasta. Hän vietti heidän kanssaan monta sodan ja puutteen ja samalla läheisyyden vuotta. Sodan aikanakin Maijan johtotähtenä pysyi steinerkoulun perustaminen Suomeen. Veikö tähti hänet perille, selviää kirjan loppuosassa. Yhtä paljon kuin kirja heijastaa kansakunnan ja yksilöitten vaikeuksia viime vuosisadan alun katkerina ja vaarallisina vuosikymmeninä, se kertoo ilosta, toivosta ja onnistumisesta. Se vihjaa oman lapsuutemme ja jokaisen ihmisen lapsuuden yhteydestä perimmäiseen vapauteemme.

Teos on Kiikan Työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhlajulkaisu. Sisällysluettelosta: Elämää vuosisadan vaihteessa, Ristiriitojen vuodet, Haavat arpeutuvat, Ankea 1930-luku, Toisen maailmansodan aika jne. Kuvitettu. Dimensiot 22 ¤ 20 cm.

Teos sai vuoden 2017 Finlandia-palkinnon. Kirjan aiheena on Suomen historia aina alkuräjähdyksestä vuoteen 1809, jolloin maa joutui Venäjän vallan alle. Hurme kutsuu kirjassaan Suomea nimellä Niemi, koska varsinaista Suomen valtiota ei ollut olemassa sinä aikana, jota kirja käsittelee. Dimensiot 21 ¤ 15 cm

Puna-armeijan suurhyökkäys kesällä 1944 tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti Gustaf ”Eka” Magnusson oli kuitenkin aavistanut sodan lopputuloksen jo varhain ja toteuttanut hävittäjien johtamisjärjestelmän Kannaksella sekä laatinut lentorykmenttinsä vetäytymissuunnitelman. Näiden valmistelujen ansiosta vähälukuiset hävittäjämme kykenivät taistelemaan vihollisen ilmaylivoimaa vastaan ja aiheuttamaan hyökkääjälle tuntuvia tappioita.Eka Magnusson oli perehtynyt hävittäjien johtamiseen 30-luvulla tekemillään ulkomaankomennuksilla, mutta uudistusmielinen upseeri ei saanut vastakaikua Ilmavoimien johdolta ja hän joutui kamppailemaan näkemystensä puolesta vielä sotienkin aikana. Talvisodan syttyessä Magnusson joutui laivueenkomentajana epätoivoiseen tehtävään puolustaessaan pienellä hävittäjäosastolla Kannaksen ilmatilaa. Raskas kokemus sai hänet vakuuttumaan hyvin johdetun ja suorituskykyisen hävittäjäaseen tärkeydestä pienen maan puolustuksessa.Kun Suomen kohtalon hetki sitten koitti kesällä 1944, havaittiin Magnussonin luoman johtamisjärjestelmän merkitys puolustustaistelussa ja hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti. Myös alaiset arvostivat Magnussonia – hän oli komentaja, joka loi laivueensa hengen osallistumalla miestensä rinnalla ilmataisteluihin.Eka Magnusson on tunnettu saavutuksistaan hävittäjäkomentajana, mutta hän oli myös humanisti ja henkinen etsijä, joka perehtyi eri uskontoihin ja oli kiinnostunut teosofiasta sekä ruusuristiläisyydestä. Kirjan sivuilta piirtyykin kuva poikkeuksellisesta upseerista ja ihmisestä, joka kulki vankkumatta valitsemallaan tiellä. Kovakantinen 148 x 210 mm 394 sivua 160 kuvaa ISBN 978-952-229-200-1

Asiasanat: parisuhde, äitiys, perheet, pelot, muistot, muistelu, turvattomuus, sisarukset, katkeruus, psykologiset romaanit, kehitysromaanit, aikatasot, kokoontumiset, irrallisuus

Muu(t) tekijä(t): Karoliina TimonenAlkuteos: Seven days of us

Muu(t) tekijä(t): Seppo KnuuttilaMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintäAsiasanat: folkloristiikka, populaarikulttuuri, populaarimusiikki, chick lit, elokuvataide, viihdekirjallisuus