F1 maailmanmestarit 2008-2009.

Koko nimi: Helppoa soiteltavaa - paha vaatturi - paratiisin sahakielet - minä olen myyrä - taivaiden maisterit - homo sapiens - beelsebub ei nuku koskaan - murhaaja soittaa pasuunaa - yövieraat - mitä luoja teki ennen kuin loi maailman - suomen suurin tvMuu(t) tekijä(t): Jarkko Martikainen, Tomi Palsa ym.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Muu(t) tekijä(t): Esko (suom.) HalivaaraAlkuteos: Symbolism - The Universal Language

Muu(t) tekijä(t): Päivikki LiukkonenAlkuteos: Amazing pop-up animal atlasAsiasanat: eläimet, tietokilpailut, eläinmaantiede, maanosat, taittotehostekirjat

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Merkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidasta

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Mystiikan maailmaAsiasanat: meediot, spiritismi, henkimaailma, yhteys vainajiin

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Tuomo Korteniemi, Mirja VuopioAsiasanat: muistelmat, sotahistoria, sota-aika, evakuointi, Lapin sota, toinen maailmansota, siirtoväki, väestönsiirrot, pakolaispolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Steven Rothfeld, Raija Uljas ym.Sarja: Makujen maailmaAlkuteos: Savoring Spain and PortugalAsiasanat: ruokaohjeet, ruokaperinne, ruokakulttuuri

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 - 1920 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.