Kun Jumala laskeutuu maan päälle, seurauksena ei ole ikuinen onni ja autuus – vaan jumalaton sekasorto Jumala jonottaa väestönlaskentaan.

Kun Jumala laskeutuu maan päälle, seurauksena ei ole ikuinen onni ja autuus – vaan jumalaton sekasorto Jumala jonottaa väestönlaskentaan.

Kaksi yhteiskunnallista vaikuttajaa, piispa Juha Pihkala ja tähtitieteen professori Esko Valtaoja, ovat käyneet 9-osaisen kirjeenvaihdon uskon ja tiedon välisestä ristiriidasta. Esko Valtaoja julkaisi vuonna 2001 Tieto-Finlandian voittaneen ja useaan painokseen yltäneen kirjan Kotona maailmankaikkeudessa. Tiedemiehenä Valtaoja rakentaa maailmankuvansa yksinomaan empiiristen havaintojen varaan. Valtaojan " tieteellinen maailmanselitys" vaatii kirkolta jonkinlaista kannanottoa. Mitä luonnontieteistä ja filosofiasta kiinnostuneella piispa Pihkalalla on tähän sanottavana? Kahden sujuvasanaisen kirjoittajan kirjeitä on hauska lukea, kieli on hyvää ja ilmaisut herkullisia. Kummankin tekstistä huokuu laaja-alainen sivistys ja lukeneisuus. Kamppailu maailmanselityksestä etenee tasaväkisenä. Kirje kirjeeltä syveneviä teemoja elävöittävät kuvaukset arjesta, jonka keskellä tekstit ovat syntyneet; luentosalin takarivillä, mökkilaiturilla paarmojen syötävänä, helteen vaivaamassa kaupunkiasunnossa, työmatkalla. Kirja on kahden eri maailmoja edustavan kirjoittajan dialogia parhaimmillaan. Äkkiä lukien näet moni uskontoa ja Jumalaa tai jumaluutta koskevista kommenteistasi tuntuu ikään kuin – tässä tapauksessa – piispantalon ikkunan alla tasajalkaa hyppelevän ja ärhentelevän haastajan huudolta: "Tule ulos ja tappele!" Tapella en halua, koska asiat, joissa haasteesi esität, ovat tärkeitä, vakavia ja myös ohittamattomia. Juha Pihkala Tapella en minäkään halua, en edes päästä pistevoittoon yhdeksäneräiseksi suunnitellussa ottelussamme. Jos kuitenkin reilun pelin sääntöjä noudattaen onnistun iskemään piispan kanveesiin, tunnen ainakin salaista tyytyväisyyttä – ja valmistaudun kokemaan itse saman seuraavassa erässä. Tuntisin epäonnistuneeni, jos joku nämä kirjeet luettuaan luopuisi uskostaan tai tulisi uskoon. Jos sen sijaan dialogimme lisää ymmärrystä ja suvaitsevuutta, paremman maailman rakennuspilareita, kahta erilaista maailmaa edustavien ihmisten välillä, ja saa kummatkin edes hieman pohtimaan ja epäilemään varmoina pitämiään asioita, olen tyytyväinen. Esko Valtaoja Tekijät Juha Pihkala on Tampereen hiippakunnan piispa. Esko Valtaoja on Turun yliopiston tähtitieteen professori. Kohderyhmä Laajalle lukijakunnalle, uskon ja tieteen välisestä kysymyksenasettelusta kiinnostuneille.

Vuonna 2005 julkaistu romaani Musta perhonen on Maria Wern -rikossarjan kuudennes osa, jossa Maria Wernin sijaan pääosassa on hänen kollegansa rikostutkija Per Arvidsson. Arvidsson saa samalla sekä tehtäväkseen selvittää Örebrota ravistelevan tuhopolttojen sarjan että oikaista henkilökohtaisen elämänsä mutkikkaat sukulaissuhteet. Lapsena adoptoitu Arvidsson saa tiedon hiljattain kuolleesta äidistään sekä varsin erikoisemman puoleisesta sisarestaan Pernillasta, kenen luokse hän matkustaa setvimään mutkikkaita sukulaissuhteitaan. Rakkaudelta muttei myöskään kuolemalta vältytä, kun syrjäiseltä levähdyspaikalta löytyy yllättäen pahoin palanut nainen samalla Per Arvidssonin kamppaillessa pitkäaikaisen ja toivottoman ihastuksen tunteensa kanssa naimisissa olevaa Maria Werniä kohtaan. Kuka murhapoltettu nainen oli ja oliko naisen kuolema yhteydessä tuhopolttoihin? Saavatko poliisit Maria Wern, Per Arvidsson ja heidän kollegansa murhien ja tuhopolttojen takana olleen syyllisen selville? Saako Per Arvidsson sukulaissuhteensa kuntoon? Kirja paneutuu murhatutkintaa sekä tuhopolttajan jäljittämistä enemmän henkilöhahmoihin. Musta perhonen on jännittävä sekä mukaansatempaava romaani, mikä vie lukijan syvemmin päähenkilöiden henkilökohtaisiin elämiin. Kirjailija Anna Janssonin onnistunut juonenkulku takaa varman lukuelämyksen jokaiselle jännitys- ja rikoskirjallisuuden ystävälle!Visbyssä vuonna 1958 syntynyt Anna Jansson on yksi Ruotsin suosituimmista dekkaristeista. Ennen kirjailijan uraansa hän oli sairaanhoitaja sairaalassa, missä työskennellessään Jansson inspiroitui erään potilaansa traagisesta tarinasta, minkä johdosta vuonna 2000 hän kirjoitti ensimmäisen kirjansa nimeltä Vaitelias Jumala, mikä oli myös ensimmäinen Maria Wern -kirjasarjan kirja. Vuoteen 2024 mennessä romaaneja on ilmestynyt 24 kappaletta ja sarjaa on käännetty ainakin 16 eri kielelle. Maria Wernistä, pohjoismaisen dekkarikentän rakastetuimmasta hahmosta on tehty myös 9 kautta tv-sarjaa sekä useita elokuvia. Suomessa Maria Wern -dekkareita on myyty lähes miljoonan kappaleen verran sekä Ruotsissa jo yli 5 miljoonaa kappaletta.

30-vuotinen sota on opettanut kapteeni von Bekin unohtamaan säälin ja huolehtimaan vain omasta henkiinjäämisestään. Kun rutto tarttuu von Bekin joukkoihin, hän jättää miehensä ja lähtee karkumatkalle, joka vie hänet elottoman metsän keskellä piileksivään ylelliseen linnaan.Linnassa von Bek tapaa kuvankauniin Sabrinan mutta joutuu pian tutustumaan myös Sabrinan isäntään, itse Lusiferiin. Sodan hirmutöiden vuoksi Jumala on kääntänyt selkänsä von Bekille ja luovuttanut tämän sielun Lusiferille ikuisiksi ajoiksi. Mutta nyt Lusifer tarjoaa von Bekille tehtävää, jossa onnistuessaan kapteeni saisi takaisin oman sielunsa ja kauniin Sabrinan.Mikä on von Bekin tehtävä? Hänen täytyy matkustaa läpi runnellun Euroopan etsimään parannuskeinoa maailmantuskaan...Alkuteos ilmestynyt 1981. Suomentanut Sauli Santikko. Kannen kuva: Jukka Murtosaari. Nidottu.World Fantasy -palkintoehdokas 1982, Locus-palkintoehdokas (fantasiakirjat) 1982.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: teosofia, kristosofia

Asiasanat: teosofia, kristosofia

Asiasanat: teosofia, kristosofia