Suomen Kuvalehti 1953 nr 10 / kansi "kesäyön unelma", Jääkäreiden päivä, kuoleeko Paraisten suomalainen keskikoulu, Länsi-Saksan elämää, koelentäjän työpäivä, ihanneyhteiskunta Sointula, Australian lähetystö, Oulu soittaa

Suomen Kuvalehti 1953 nr 10 / kansi "kesäyön unelma", Jääkäreiden päivä, kuoleeko Paraisten suomalainen keskikoulu, Länsi-Saksan elämää, koelentäjän työpäivä, ihanneyhteiskunta Sointula, Australian lähetystö, Oulu soittaa

Jyrki LaukkanenLentäjä LaukkanenKotkalainen Jyrki Laukkanen kertoo muistelmissaan ilmailupainotteisen elämänsä vaiheista. Teosta täydentävät ahkerana valokuvaajanakin tunnetun Laukkasen arkistoistaan valitsemat viisisataa valokuvaa. Laukkanen on paitsi innokas ilmailija myös monipuolinen kirjoittaja, jonka asiantuntevat lehtiartikkelit ja kirjat ovat löytäneet lukijansa jo kuudella vuosikymmenellä.Laukkasen kiinnostus ilmailuun syttyi jo pikkupoikana. Ensimmäistä kertaa hän nousi ilmaan Harakka-liitokoneella Kotkassa talvella 1959, ja purjelento on edelleen hänen rakkain harrastuksensa. Ilmailuinto siivitti Jyrkin lentokoneenrakennusopintoihin Teknilliseen korkeakouluun ja työharjoitteluun Ilmavoimien Koelentueeseen. Opiskelun päättyessä onni potkaisi, ja hän tuli valituksi Ilmasotakoulun Lentoupseerikurssille. Kurssia seurasi kaksi vuotta MiG-21-hävittäjälentäjäkoulutuksessa. Sieltä Jyrki siirtyi vuonna 1970 Koelentueeseen, jossa hän palveli koelentäjänä 32 vuotta. Laukkasen mittava ura Ilmavoimien koelentäjänä tarjoaa lukijalle ainutlaatuisen, ohjaajan näkökulman Ilmavoimien kalustohankintoihin.

Tekniikan Maailma 1966 nr 7, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Oikea aika päättää perämoottorin ostosta, Avaruusasuntomme, Rakennamme transistoreista, Kestääkö Japanilainen filmivertailun, Venepotkurin valinta, Avaruuden ihmeelliset hiukkaset, Koeajossa VW 1300, Legendaarinen "Mersujen" koelentäjä Fritz Wendel kertoo, Kevään uutuuksia Jaquar E 2+2 - Fiat 1100 - BMW 1600 - BMW 2000 ja 2000 TI, Merten mineraalit, katso sisältö kuvista tarkemmin.21 x 30 cm.

Seppo UolamoKahdesti alasammuttu - Lentomestari Pauli LehtonenPauli Lehtonen (1921–1996) aloitti lentämisen Suomen ilmapuolustusliiton kurssilla kesällä 1939. Lentosotakoulusta valmistuttuaan hänet komennettiin Lentolaivue 28:aan, jolla oli kalustonaan Morane-hävittäjät. Jatkosodan alussa ”Pali” joutui tiedustelukoneen suojauslennolla ilmatorjunnan alasampumaksi. Pakkolasku ja paluu jalkapatikassa vihollisen hallussa olevalta alueelta oli raskas ja vaarallinen koettelemus. Vuoden 1943 alussa kokeneita ohjaajia siirrettiin Lentorykmentti 4:ään, joka oli saamassa uutta kalustoa. Pali lensi Pommituslentolaivue 48:ssa Blenheim-, DB-3- ja Pe-2 -pommituskoneilla.Kesän 1944 tiedustelulennot venäläisvalmisteisella Petljakov Pe-2:lla Karjalan kannaksella olivat raskaita ja vaarallisia. Lehtonen ammuttiin toistamiseen alas Talissa ja matalasta hyppykorkeudesta johtuen hän selvisi ainoana hengissä lievin palovammoin. Miehistön menetys oli Palille raskas taakka, ja tapaus painoi hänen mieltään koko elämän ajan.Sodan jälkeen lentämisen kaipuu oli suuri ja Pauli Lehtonen hyväksyttiin vakinaiseen palvelukseen kesäkuussa 1947. Syksyllä 1949 hän siirtyi koelentäjäksi Lentovarikolle Tampereelle. Palilla oli merkittävä rooli muun muassa Vihuri- ja Tuuli III -koneiden koelennoissa. Hänen kokemukselleen oli myös käyttöä lennonopettajana niin Ilmavoimissa kuin siviilissäkin. Pali tunnettiin myös taitavana näytöslentäjänä.Pauli Lehtosen pitkä ja monipuolinen ura lentäjänä sodan ja rauhan aikana ansaitsee tulla kerrotuksi.Kirjan kuvituksena on 185 mustavalko- ja 16 sota-aikaista värivalokuvaa.Oikaisu s. 177-178 vaihteen kappaleeseen: "Näytöksen loppuun riitti vielä jännitettävää, kun 18-vuotias vaasalainen opiskelija Anneli Linna suoritti laskuvarjohypyn. Hyppy oli onnistunut hyvin, mutta neiti Linna kadotti hypyssä toisen kenkänsä. (Kenkä löydettiin ja palautettiin myöhemmin omistajalleen postipakettina). Näytöksen päätyttyä alkoivat yleisölennätykset, joita Pali lensi Tampereen Lentoliikenteen Austerilla yhdeksän." Kirjaan oli päässyt virhe ja kappaleen ensimmäisessä lauseessa puhuttiin epähuomiossa Anneli Linkolasta. Pahoittelemme virhettämme.

15 x 20 cm.

Harvalla lentäjällä, tuskin kenelläkään, on niin monipuolinen kokemus lentämisestä, sotalentäjänä ja liikelentäjänä, kuin Aimo E. Juholalla. Hän sai sotilaslentäjän koulutuksen rauhanaikana, toimi sodassa hävittäjälentäjänä, yöpommittajana, näkötiedustelijana ja valokuvalentotiedustelijana sekä sodan loppuvaiheessa lentokonetehtaalla koelentäjänä. Rauhan tultua hän jatkoi lentämistä liikennekoneilla sekä lensi avustuslentoja Afrikassa Biafran sodassa.

-Charles ”Chuck” Yeager (1923 - 2020)oli yhdysvaltalainen prikaatikenraali ja koelentäjä. -Hän tuli tunnetuksi lennettyään ensimmäisenä ihmisenä vaakalennossa yli äänennopeuden.

Suomalaiset koelentäjät sodan ja rauhan taivaalla - 69 liitekuvaa. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Merkinnät: omistajamerkintä

69 liitekuvaa

Merkinnät: exlibris: Martti KorkeasaloSarja: Ilmavoimien historiajulkaisuja 2Asiasanat: elämäkerrat, Ilmavoimat, lentäjät, sotilasilmailu

Asiasanat: lentäjät, ilmasota, KARHUNEN, JORMA

Asiasanat: elämäkerrat, puolustusvoimat, Ilmavoimat, hävittäjät, turvallisuus, ilmailu, lentokoneet, lentäminen, sodankäynti, seikkailu, kasvutarina, koelentäminen, sotilaslentäminen