Vedenalainen veljeskunta on sukellus Merivoimien vedenalaiseen toimintaan 1950-luvulta nykypäiviin saakka. Se kertoo pienen erikoisjoukon synnystä ja kehityksestä sekä sukeltajien vahvasta yhteenkuuluvuudesta.Merivoimissa oli ollut koko itsenäisyyden ajan työ- ja pelastussukellustoimintaa. Jatkosodan päättyessä sukeltajina palveli 50 miestä, mutta varsinaisesta sotilastehtäviin liittyvästä koulutushaarasta ei tuolloin vielä ollut kyse. Joitakin vuosia myöhemmin sukeltajia oli palveluksessa enää muutamia, ja koko vedenalaisen toiminnan osaaminen uhkasi hävitä. Merivoimissa kuitenkin tunnistettiin sukeltajien tarve sekä rauhan- että sodanajan tehtäviä silmällä pitäen. Sukeltajien katsottiin olevan erityisen hyödyllisiä sissitoiminnassa ja vedenalaisissa raivaustehtävissä.Kirjassa seurataan Merivoimien sukellustoiminnan vaiheita aina tähän päivään asti. Siinä tarkastellaan sekä koulutushaaran että sukellukseen liittyvän teknologian kehitystä. Oman osansa saavat kouluttajien ja kurssilaisten värikkäät tarinat vuosien varrelta. Milloin on kertausharjoituksissa pihistetty varuskunnan vartiomieheltä kivääri, milloin taas jätetty puoliksi nyljetty hirvi laiturille.Sukeltajakoulua pidetään haastavimpana sijoituspaikkana, jossa varusmies voi asevelvollisuutensa suorittaa. Kouluista kovimman on kuudenkymmenen vuoden aikana läpäissyt pari tuhatta miestä.Kirjaa varten on haastateltu kymmenittäin aikalaisia sekä käyty läpi tuhansia arkistolähteitä. Merkittävän erikoisjoukon historia on ensimmäistä kertaa koottu kirjaksi yksiin kansiin. Kirjan tekstiä täydentävät 150 valokuvaa sekä kurssimatrikkelit.

Vedenalainen veljeskunta on sukellus Merivoimien vedenalaiseen toimintaan 1950-luvulta nykypäiviin saakka. Se kertoo pienen erikoisjoukon synnystä ja kehityksestä sekä sukeltajien vahvasta yhteenkuuluvuudesta.Merivoimissa oli ollut koko itsenäisyyden ajan työ- ja pelastussukellustoimintaa. Jatkosodan päättyessä sukeltajina palveli 50 miestä, mutta varsinaisesta sotilastehtäviin liittyvästä koulutushaarasta ei tuolloin vielä ollut kyse. Joitakin vuosia myöhemmin sukeltajia oli palveluksessa enää muutamia, ja koko vedenalaisen toiminnan osaaminen uhkasi hävitä. Merivoimissa kuitenkin tunnistettiin sukeltajien tarve sekä rauhan- että sodanajan tehtäviä silmällä pitäen. Sukeltajien katsottiin olevan erityisen hyödyllisiä sissitoiminnassa ja vedenalaisissa raivaustehtävissä.Kirjassa seurataan Merivoimien sukellustoiminnan vaiheita aina tähän päivään asti. Siinä tarkastellaan sekä koulutushaaran että sukellukseen liittyvän teknologian kehitystä. Oman osansa saavat kouluttajien ja kurssilaisten värikkäät tarinat vuosien varrelta. Milloin on kertausharjoituksissa pihistetty varuskunnan vartiomieheltä kivääri, milloin taas jätetty puoliksi nyljetty hirvi laiturille.Sukeltajakoulua pidetään haastavimpana sijoituspaikkana, jossa varusmies voi asevelvollisuutensa suorittaa. Kouluista kovimman on kuudenkymmenen vuoden aikana läpäissyt pari tuhatta miestä.Kirjaa varten on haastateltu kymmenittäin aikalaisia sekä käyty läpi tuhansia arkistolähteitä. Merkittävän erikoisjoukon historia on ensimmäistä kertaa koottu kirjaksi yksiin kansiin. Kirjan tekstiä täydentävät 150 valokuvaa sekä kurssimatrikkelit.

-Miten pienestä evakkopojasta kasvoi Suomen tasavallan presidentti, kansainvälisesti tunnetuin suomalaisvaikuttaja ja maailman vaikeimpien kriisien ratkaisija? -Millä keinoilla Ahtisaari on saanut ihmiset sitoutumaan rauhan puolesta, ja mikä on hänen ajattelunsa ydin?

Vihkonen koostuu eri kirjoittajien muistikuvista ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939. Vihkonen välittää tuntoja tuosta ajasta, joka päättyi talvisodan puhkeamiseen. Dimensiot 25 ¤ 17 cm.

Itämeri ei suinkaan aina ole ollut rauhan meri. Merirosvot riehuivat Suomenkin rannoilla keskiajalta lähtien. Historiallisista tosiasioista kiinni pitävä, mukaansatempaava kuvaus Itämeren merirosvoista ja muinaisista merirosvolinnoista. Kuvitettu. Dimensiot 24 ¤ 17 cm.

Asiasanat: Venäjä, Suomi, rauha, NATO, yk, Putin, 2000-luku, tarja halonen, maailmanrauha, tietokirja, naispresidentti, ajankohtainen, Poliitikko, naispäättäjä, puheenaihe, rauhan edistäminen

Muu(t) tekijä(t): Lassi Heininen, Teemu PalosaariMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Tutkimuksia / Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI no. 97Asiasanat: alkuperäiskansat, talouspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, kansainvälinen yhteistyö, geopolitiikka, ympäristön tila, luonnonvarat, ilmastonmuutokset, pohjoinen ulottuvuus, globalisaatio, kansainvälinen oikeus, öljy, maakaasu, Jäämeri, arktiset alueet, raja-alueet, pohjoiset merialueet, Arktinen neuvosto

2020:4 (n:o 321)- Torjutaanko sovinto yhä?- Kimmo Ikonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Poliittinen kehitys vapaussodan päättymisestä Tarton rauhaan- Mikko Uola: Tarton rauhansopimus- Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 2020-2021- Tapani Tikkala: Pohjanmaan pyykki – Länkipohjan taistelun muistomerkki Lapuan Rintamamiesyhdistys perustettiin 90 vuotta sitten- Jouni Kaappa ja Jouko Fossi: Isoenomme Anton Kallioniemen kova kohtalo- Lasse Koskinen: Sortavalan kaupunki perusti suojeluskunnan Venäläiset hevoskyydillä rajalle Salmiin (Tapio Hämynen ja Hannu Itkonen, toim.: Sortavala)- Mikko Uola: Salaiset yhteydet Helsingistä 1918- Veikko Leväniemi: Sydämellinen kirje (Anna Virtalalta)- Juha Sahi: Merikarvian suojeluskunta taisteluissa maan itsenäisyyden ja sen turvaamisen puolesta 1917-1944- Lasse Koskinen: Ahvenanmaan asiaa käsiteltiin vuosikausia eri tahoilla Saarimaakunnan asema vahvistettiin Geneven sopimuksella (Jukka Tarkka: Ahvenanmaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappulana)- Lasse Koskinen: Heimopataljoona 3 muodostettiin sotavangeista (Atso Haapanen: Suomen sotavankileirit 1939-1944)- Lasse Koskinen: V. A. M. Karikoski oli työelämän ja urheilun vaikuttaja Eeva Lennon muistelee värikkäästi isäänsä (Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo)- Raimo Malkamäki: Alfred Rubbel – itärintaman panssarimies- Mikko Uola: Ajankuvia vuonna 2020- Vessa Määttä: Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla (arv. Mikko Uola: Joka miekkaan tarttuu. Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla 1917-1918)- Göran Lindgren: Kansannoususta armeijaksi (arv. Ohto Manninen: Kansannoususta armeijaksi: asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918)- Vesa Määttä: Sotaa somessa (arv. Jessikka Aro: Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta)- Osmo Suominen: Pari kirjasta Virosta suomeksi (arv. Mart Laar: Viron lyhyt historia, Viro toisessa maailmansodassa)- Esa Ristilä: Silloin suomalaiset lukivat (Timo Välikorven kirjakokoelmat)- Suojeluskunta- ja lottaperinteessä tapahtuu: Kari Huhta: Kokkola sai Suojeluskuntalainen-patsaan- Lotta Svärd 100-juhlavuoden kunniaksi lottien ja pikkulottien tarinoita Lottagalleriaan- Liisa Viranko: Uljaan suomalaisen naisen elämä on päättynyt Vuorineuvoksetar Ingrid Aina Margaretha Berghell- Pertti Meriläinen: Kymmenen vuotta sk-perinnetyötä Pohjois-Karjalassa- Pertti Rampanen: Harjulinnan suojeluskuntatalo – Häkkiskylän suuri voimanponnistus- Kaija Vesala: Heinäveden lotat kodin, uskonnon ja Isänmaan asialla- Martti Piironen: Kappale kauneinta, Itsenäistä Suomea Heinäveteläisten sodat- Seppeleenlasku Tampereen Kalevankankaan sankariristillä 17.5.2020 (kuva)- Seppeleenlasku Mannerheimin patsaalle 4.6.2020 Vehmaisissa (kuva)- Risto Lauhanen: Suomen marsalkkaa muistettiin Seinäjoella- Matti Soini: VIP Sastamala ry:n kuulumisia- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 24.6.2020- Vesa Määttä: Ainutlaatuinen sotilasperinnekokoelma Nurmijärvellä (Hannu Lakee)- Jouko Fossi: Ahlaisten Lampin taistelupaikalle opasteviitta- Juha Levonen: Marsalkka Mannerheimin Perinneseura Hämeenlinnassa Museo Militaria- Arto Pulkkinen: Vapaussodan keskuspuiston hautamuistomerkki 100 vuotta Lappeenrannassa

Muu(t) tekijä(t): Lassi Heininen, Teemu PalosaariSarja: Tutkimuksia / Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI no. 97Asiasanat: alkuperäiskansat, talouspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, kansainvälinen yhteistyö, geopolitiikka, ympäristön tila, luonnonvarat, ilmastonmuutokset, pohjoinen ulottuvuus, globalisaatio, kansainvälinen oikeus, öljy, maakaasu, Jäämeri, arktiset alueet, raja-alueet, pohjoiset merialueet, Arktinen neuvosto