Kulma - Wulffin perhelehti 1965 nr 2, sis. mm. seur. artikkelit; Kauppaa amerikkalaisittain Tukholman sydämessä (Clas Lindström kertoo ja kuvailee - entinen Kynäbaarin esimies Helsingissä), 99 askelta uuteen toimitaloon, Kannattako kesämökki, Vesikelkasta pikakuriiriin, ym. -company personnel magazine<br/><br/>17 x 25 cm.

Suomen Kuvalehti 1959 nr 28, Savonlinna, Lapin malmi alkaa liikkua, Belgia sai prinsessan, tiedettä kesälläkin (Tauno Nurmela - Turun yliopisto, Marianne Frankenhaeuser - Tukholman Karoliinen Instituutti), he paloivat selleihinsä (Köyliö)

Etusivulla nimi ja päivämäärä. Amerikkalainen toimittaja putoaa marraskuisena perjantai-iltana Tukholmassa opiskelija-asuntolan viidennestätoista kerroksesta. Tapaus on miltei ihanteellinen itsemurha, eikä Tukholman poliisin tarvitse kuin vilkaista sitä päätyäkseen siihen loogiseen ja itsestään selvään tulokseen, että juttu on loppuun käsitelty. Asia on jopa paperilla, koska vainaja on ymmärtänyt jättää huoneeseensa itsemurhakirjeen. Kirje on hieman kummallinen, tilannetta ajatellen hämmästyttävän hyvin kirjoitettu ja sävyltään melkein runollinen: Olen elänyt elämääni kesän kaipuun ja talven viiman välissä.Bild av Persson Vuonna 1945 syntynyt Leif GW Persson on tunnettu kriminologian professori, Ruotsin johtava rikosasiantuntija ja taustansa takia ainutlaatuinen rikoskirjailija. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa julkaistut kolme rikosromaania olivat huikeita myynti- ja arvostelumenestyksiä, jotka sovitettiin myös elokuviksi.Ruotsin Dekkariakatemian palkitsema vuoden paras dekkari ja myydyin pokkari Ruotsissa. Huima myyntimenestys, yli 300 000 kappaletta. Henkevä ja jännittävä rikosromaani, joka kertoo Ruotsin olosuhteista kriittisen poliittisen vaiheen aikana. -STTMonitasoinen älykäs dekkari Anna Holt -poliisisarjan käsikirjoittajalta. Ilmiömäinen! Erinomaisen erilainen dekkari. - Ilta Sanomat, Pekka HolopainenPersson tuntee läpikotaisin ne faktat joiden varaan hän rakentaa fiktion. Pakollinen kurssikirja poliiseille ja hallintokoneistoa pyörittäville henkilöille. Hyvän kirjallisuuden ja hyvän rikosromaanin ystävä ei missään nimessä jätä lukematta tätä romaania. -Suomen poliisilehti, Mikko Varis

Pohjoismaisia yhteyksiä, 2015. Toisen maailmansodan voitosta taisteltiin niin maalla, merellä, ilmassa kuin ihmisten mielissäkin. Saksan voittokulku aina Venäjän retken alkamiseen kesällä 1941 oli vastustamaton. Kirjassa kerrotaan, kuinka Pohjoismaat reagoivat Saksan valtapyrkimyksiin ja tavoitteeseen luoda uuden eurooppalaisen ihmisen &#8221;terve kulttuuri&#8221;.Pohjoismaiden yhteinen päämäärä oli 1930-luvulta alkaen ollut puolueettomuus ja pysyminen suurvaltaselkkausten ulkopuolella, mutta se ei onnistunut. Sota repi pohjolan hajalle, mutta kysymykset Pohjoismaiden talousunionista tai jopa valtio- tai puolustusliitosta olivat pohdinnassa jo sotavuosina. Saksan sodanaikaisen politiikan ne kokivat eri tavoin.Talvisodasta alkoi Pohjoismaiden solidaarisuuden testi. Kun Tanska ja Norja miehitettiin, kysyttiin, miten ylläpitää pohjoismaista elämänmuotoa uudessa tilanteessa. Tanska pyrki säilyttämään omat poliittiset instituutionsa, Norjassa oma natsipuolue oli kovakouraisesti mukana saattamassa valtaan uutta järjestystä.Suomi päätti taistella Saksan rinnalla talvisodan vääryyksien korjaamiseksi. Maa oli valmis mukautumaan Saksan johtamaan järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikka suuri riippuvuus Saksan kaupasta ei antanutkaan paljon vaihtoehtoja.Ruotsille Saksan kauppa tarjosi elintason säilyttämisen sota-ajan rajoituksista huolimatta. Ruotsin kannalta Suomi harjoitti väärää politiikkaa sekä Berliinin että Moskovan suuntaan. Sodasta irtauduttaessa Helsingin ja Tukholman suhteet olivat tulehtuneet.VTT Markku Reimaa (s. 1943) on pitkän linjan diplomaatti. Hän on toiminut mm. Suomen ETYK-suurlähettiläänä Wienissä ja aseriisuntalähettiläänä Genevessä.<br/><br/>Postin pienlähetyksenä VAIN 4,30¤ v.2016

Eli Tukholman kesäolympialaiset 1912Olympialaiset

Asiasanat: virolaiset, kaupungit, kaunokirjallisuus, rakkaussuhde, vakoilu, romaanit, vakoilijat, ruotsinsuomalaiset, kokit, kansainvälinen rikollisuus, katoaminen, muutto, ajankuvaus, psykologiset romaanit

Stadion-säätiö Vuodesta 1927Stadion-säätiö perustettiin joulukuussa 1927. Säätiön perustivat keskeiset urheilujärjestöt, Helsingin kaupunki ja hieman myöhemmin tuli mukaan Suomen valtio opetusministeriön kautta. Säätiön perustamisajatuksen keskeisin tavoite oli saada rakennetuksi Helsinkiin sellainen stadion, että Helsinki voi anoa kesäolympiakisoja järjestettäväkseen. Ajatus omista olympiakisoista oli jo lähtenyt Tukholman vuoden 1912 kisoista ja kisamenestyksestä.Stadion-säätiön keskeinen persoona oli säätiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja Erik von Frenckell, Suomen historian merkittävin urheilujohtaja, joka toimi Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtajana vuodet 1927-1977. Hänen jälkeensä säätiön hallitusta johti Victor Procopé (1978-1988). Ulla Gyllenberg toimi puheenjohtajana 1989-1992, Erkki Aurejärvi vuosina 1993-2009 ja Otto Lehtipuu 2009-2017. Syksystä 2017 lähtien syyskuuhun 2019 asti säätiön puheenjohtajana toimi Eero Heinäluoma. 1.9.2019 alkaen hallituksen puheenjohtaja on toiminut Nasima Razmyar.Stadion-säätiön hallinnon päätehtävä on Olympiastadionin rakennuksen ja toiminnan kaikinpuolinen kehittäminen. Säätiön hallinnossa ovat edelleen edustettuina Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä keskeiset urheilujärjestöt.Stadion-säätiö sr päätösvaltaa käyttää hallitus. Säätiön hallitus huolehtii säätiön hallinnosta ja siitä, että säätiön toiminta järjestetään asianmukaisesti tarkoituksen toteuttamiseksi. Säätiön toimintaa ja johtoa tukemaan on asetettu neuvottelukunta.

1. Liikennerahat hukkaputkessa. Kotimaan talvikohteet. Uusi matkaelämys Mkedonia. Huippuvuoret luntomatkailijan unelmakohde.2. Uudet AL-Autopalvelukeskukset tulevat. Viking Grace. Dodge Dart Swinger 1972. MB Citan.3. Multimedia korvaa radion. Kroatian vihreät kohteet. Seat Leon. Le Mans 24h. Vanha talvirengas: pito -45%.4. Ensiapu on etuoikeus. Toyota RAV4 vs Subaru Forester. Maastoliikennelaki. Kypros.5. Katsastus kertoo vain osatotuuden. Ratkaiseeko rengasvalinta katupölyongelman? ME-vauhtia autolla jäällä 335 km/h.6. Testissä 33 turvaistuinta. Tukholman matkavinkit. Nuori kuski ansaitsee tukea. Monikäyttöiset prätkärenkaat.7-8. Saariston rengastie. Rattijuoppous on kesäilmiö. MM-rallin reitti käsityönä. Avoautot ja Loviisa.9. Mopo pikkuautosta. Matkalla Chilessä. VW Up ja Suzuki Swift. VW Karmann Ghia. Joukkoliikenteen iso murros.10. Peugeot 308. Mazda 3:lla Siperiassa. Nissan Leaf. Tievero äimistyttää. Audi a3 Sportback vs Volvo v40. Frankfurtitn autonäyttely.11. Automatka Namibiassa. Turvaistuintestin yllätystulos. Talviautoilijan muistilista. Rallia kaasuautolla. Peugeot 2008 vs Renault Captur.12. Vanhanajan joulu maatilalla. Sisätilanlämmittimet. BMW i3. VW Golf gti vs Kia Proceed gt. MB tehdas Suomessa.