Päätalo Kalle, Gummerus, 1981
-Suomalaisten voittoisa eteneminen Itä-Karjalassa on pysähtynyt ja sota muuttunut asemasodaksi. Jonkinlaista asemasotaa on myös Kallen rintamantakainen toipilaselämä. Hän on kävelevä mies ja jaksaa hiihtää selkosen halki tyttöjään tapaamaan, mutta toisaalta hänen haavansa eivät ota parantuakseen. Lomat, tarkastuksen ja sairaalaosastot vuorottelevat hänen elämässään. Lopulta Kalle joutuu lääkärien kiistakapulaksi: hänet passitetaan rintamalle ja sieltä heti kiukkuisten sanojen saattelemana takaisin Ouluun.-Nyt seuraa uusi sairaalavaihe ja huonetoveruus värikkään sotamies Mikkosen kanssa. Mikkonen on sukupuoliatleetti ja kaikin puolin hämmästyttävä mies, mutta opit ja kehotukset, joita hän auliisti jakelee, eivät lankea Kallessa hyvään maahan. Jokin on lamannut miehen mielen ja kääntänyt sen pois naisista. Aikanaan laman syy sitten selviää, ja totuuden paljastuessa se merkitsee Kallelle suurta henkistä romahdusta.-Nuoren miehen elämä käy nyt pohjalukemissaan, ja se vaatii häneltä elämänarvojen uutta punnintaa. Onneksi vaakakupissa on myös kultaisia punnuksia, kuten isällisen inhimillinen lääkärimajuri ja lähes enkelin hahmoon kasvava sairaanhoitaja. Tulevan kirjailijan ja hänen ihmiskäsityksensä kannalta tulee merkittäväksi se tieto, että juuri syvimmän alennuksensa hetkellä ihminen voi saada ymmärtävimmän kohtelun – kohdata ihmisarvonsa.