Antikvariaatti.net - tarjolla 998334 nimikettä

Yö, Matti&Teppox2,Europe, Modern Talking, Kake Randelin, The Delta Rhythm boys,S Malmqvist, Shandi,Electric Lihgt Orchestra

Mike Spick: Luftwaffen hävittäjä-ässät (isbn 9525186601, 2005)Luftwaffen hävittäjä-ässien uskomattomat saavutukset herättivät sodan jälkeen suurta hämmästystä. Yli sata lentäjää oli saavuttanut vähintään 100 ilmavoittoa ja paras heistä 352. Pitkälti kolmattatuhatta hävittäjälentäjää oli saavuttanut viisi ilmavoittoa. Tutkimukset osoittivat, että pudotusilmoitukset oli tehty hyvässä uskossa, ja että ilmavoitot myönnettiin vasta huolellisten tutkimusten jälkeen. Viimein valtavat ilmavoittomäärät hyväksyttiin. Mutta kuinka kaikki oli mahdollista? Arvostettu ilmailuhistorioitsija Mike Spick käsittelee teoksessaan kaikkia tekijöitä: taistelutaktiikkaa ja -tekniikkaa, koulutusta, lukumääriä, olosuhteita… Lisäksi kirjassa esitellään monia tunnettuja kuin myös vähemmälle huomiolle jääneitä ässiä kaikilta rintamilta: Kanaalin rannalta, Norjasta, itärintamalta, Afrikasta… Luftwaffen hävittäjä-ässät on verraton teos kaikille niille, jotka haluavat tietää kuinka saksalaisässät saavuttivat taistelussa niin uskomattomia tuloksia.

Kurt Braatz: Luoja vai lentokone: hävittäjälentäjä Günther Lützowin elämä ja kuolema (isbn 9789525186734, 2007)Nuori Günther Lützow pohti ryhtyäkö papiksi vai sotilaaksi. Upseerisuvun poika valitsi sotilaan uran. Lützow oli eräs nuorukaisista, jotka 1930-luvulla saivat hävittäjälentäjän koulutuksensa Luftwaffen salaisessa koulutuskeskuksessa Lipetskissä, Neuvostoliitossa. Nämä ensimmäiset nuoret hävittäjälentäjät muodostivat Luftwaffen ytimen niin Espanjan sisällissodassa kuin toisessa maailmansodassakin. Esimerkillinen ja arvostettu Lützow oli eräs Luftwaffen ilmasotataktiikan kehittäjistä ja suurimmista johtajista.Sata ilmavoittoa saavutettuaan Günther Lützow siirrettiin esikuntatehtäviin, joissa hän riitaantui pahoin Luftwaffen ylimmän johdon kanssa. Suoraselkäinen Lützow joutui lopullisesti sivuraiteelle johdettuaan ?hävittäjälentäjien kapinaa? Hermann Göringiä vastaan. Tämän jälkeen Lützow siirrettiin merkityksettömiin tehtäviin ennen paluutaan hävittäjäkoneen ohjaimiin. Huhtikuun 24. päivänä 1945 hän katosi ikuisiksi ajoiksi sotalennolla Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjän ohjaimissa.Teoksen lähdeaineistona käytetyistä Günther Lützowin rehellisistä päiväkirjamerkinnöistä ja kirjeistä saadaan ainutlaatuinen kuva Luftwaffen johtamiskulttuurista ja ilmavoimien sisäisestä tilasta paineiden kasaantuessa sodan loppua kohden. Monien muiden lailla myös Günther Lützowille velvollisuudentunto ja rehellisyys osoittautuivat ylitsepääsemättömän raskaaksi taakaksi.

uusi lukematon

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.

Näytevarasto palautusWilhelm Johnen: Yöhävittäjälentäjä (isbn 9525186598, 2004)Yöhävittäjälentäjä Wilhelm "Wim" Johnen saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa 26. maaliskuuta 1942. Kyseinen yö oli kuitenkin koitua Johnenin viimeiseksi, kun seuraavan pommittajan torjuntatuli pudotti saksalaishävittäjän. Haavoittuneen Johnenin onnistui hypätä laskuvarjolla, mutta hänen radistinsa menehtyi. Wim kuitenkin palasi pian vaativaan yöhävittäjätoimintaan, jonka vaativuutta hänen komentajansa on kuvannut sanoessaan: ?Sammuta valot ja yritä napata kärpänen sormillasi.? Omista tappioistaan välittämättä kotimaataan puolustaneet saksalaiset lensivät säässä kuin säässä aiheuttaen suurta tuhoa Saksan kaupunkeja tuhoavien brittien pommikonelautoissa. Wilhelm Johnen saavutti 34 yöilmavoittoa yli kahdellasadalla sotalennolla.muistelmat, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut, hävittäjät, lentäjät, sotilaslentäjät, ilmasota

Peter Düttmann: Itärintaman hävittäjäsotaa (isbn 9789525186857, 2007)Hävittäjälentäjä Peter "Bonifazius" Düttmann (1923-2001) taisteli kesästä 1943 alkaen itärintamalla Hävittäjärykmentti 52:ssa. Hän lensi ensimmäisestä sotalennostaan lähtien mielikoneellaan, Messerschmitt Bf 109:llä. Sataysin ohjaimissa Düttmann saavutti kaikkiaan 152 ilmavoittoa. Bonifazius oli hyvän onnen soturi, sillä hän teki pakkolaskun tai joutui alas ammutuksi peräti yhdeksäntoista kertaa.Bonifazius kertoo tiukoista ilmataisteluista ja tapahtumarikkaista vuosista itärintamalla. Voi hyvin kuvitella valkohapsisen vanhan lentäjän selaamassa lentopäiväkirjaa, etukumarassa ja kyynärpäillä polviin nojaten. Düttmannilla oli aina veitikka silmäkulmassa ja hänen värikkäät kertomuksensa raskaasta sota-ajasta ovat mielenkiintoista luettavaa.

Jukka Piipponen: Sotavänrikki Kustaa Kotsalo: lentäjä toisessa polvessa (isbn 9789525186949, 2008)Helsinkiläinen Kustaa Kotsalo, "Nape", oli todella ilmailija toisessa polvessa. Hänen isänsä Lenni Lindberg oli itsenäisen Suomen ensimmäisiä lentäjiä. Pojan veri veti tietenkin taivaalle ja jatkosodan sytyttyä hän sai upseerikurssinsa parhaimmistoon lukeutuvana anoa siirtoa ilmavoimiin tähystäjäkurssille. Kolmen toverinsa kanssa hän siirtyi tammikuussa 1943 Kauhavalle.Koulutuksen päätyttyä Nape sai komennuksen Lentolaivue 16:een Hirvakseen. Kustaan kolmannella sotalennolla hän oli tähystäjänä Sakari Peijarin ohjaamassa Fokker C X -koneessa, joka joutui ilmatorjunnan alas ampumaksi ja edessä oli pakkolasku Karjalan korpeen. Vaiheikkaan ja uuvuttavan nelipäiväisen pakomatkan päätteeksi miehet pääsivät omalle puolelle rajajääkärien luokse.Toipumislomalla Nape päätti ottaa kohtalon omiin käsiinsä ja marssi Munkkiniemeen Ilmavoimien esikuntaan aikomuksenaan päästä ohjaajakurssille. Itse ilmavoimien komentajan Jarl Lundqvistin väliintulo toteutti tämän toiveen. Aselepo kuitenkin ehdittiin solmia ennen kuin hän ehti takaisin rintamalle. Lentäminen ei kuitenkaan ollut vaaratonta vaan harjoituslennolla lokakuussa 1944 Kustaa Kotsalo joutui hyppäämään laskuvarjolla tuleen syttyneestä SB-pommikoneesta

Jouko Huotari (1918–2004) oli 17,5 ilmavoitollaan sotiemme menestyksekkäimpiä hävittäjälentäjiä. Jatkosodan syttyessä Huotari komennettiin talvisodassa mainetta saavuttaneeseen Lentolaivue 24:ään ja sen kolmanteen lentueeseen – yksikköön, jossa hän palveli koko sodan ajan. Hänen lentuetovereitaan olivat muun muassa Illu Juutilainen, Joppe Karhunen ja Lauri Nissinen. Lentolaivue 24:n kalustona jatkosodassa olivat aluksi amerikkalaisvalmisteiset Brewster-hävittäjät, jotka myöhemmin korvattiin ajanmukaisilla saksalaisilla Messerschmitt Bf 109 -koneilla, Mersuilla.Muistelmissaan Huotari kuvailee elävästi hävittäjälentäjän elämää: tiukkoja ilmataisteluita, hyviä tovereita ja elämää tukikohdassa. Hänen muistelmansa ovat merkittävä lisä suomalaiseen ilmailukirjallisuuteen.

Suomentanut Hannu ValtonenJulius Meimbergin poikavuosien unelma oli hävittäjälentäjän ammatti, ja nuori purjelentäjä onnistui myös toteuttamaan haaveensa. ”Jule” kertoo muistelmissaan kuinka innokkaasta hävittäjälentäjästä kasvoi kokenut ja harkitseva johtaja – esikuva nuoremmille, aivan kuten Meimbergin omat esimiehet olivat hänelle itselleen olleet. Meimberg ei kerro sankaritarinoita. Sen sijaan hän selostaa elävällä kerronnalla ja huumorintajun siivittämänä hävittäjälentäjien arkipäivää menestyksistä katkeriin tappioihin. Julius Meimberg ei myöskään sorru arvioimaan sotavuosien tapahtumia nykypäivän näkökulmasta, vaan antaa tapahtumien puhua puolestaan. Hänen tarinansa tuo sodanaikaisen ilmapiirin ja ajatusmaailman kouriintuntuvan lähelle. ”Jule” on palannut muistiinpanojensa ja sotavuosien pariin vasta nyt, vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Kulunut aika ja henkinen välimatka ovat tuoneet tarinaan sellaista kypsyyttä ja tarkkuutta, jota löytyy vain ani harvoista elämäkerroista. Tästä syystä Julius Meimbergin muistelmateos lukeutuu ehdottomasti sotakirjallisuuden klassikoihin. Julius Meimberg lensi Messerschmitt Bf 109- ja Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjillä Kanaalin rintamalla, Välimerellä ja valtakunnanpuolustuksessa Hävittäjärykmentti 2:ssa ja 53:ssa. Hän saavutti 53 ilmavoittoa yli 600 sotalennolla.15 x 21 cm kirja.

• Bruce Conner • Vince MilanoTaistelu Normandiasta - Maihinnousu saksalaisten silminNormandian maihinnoususta on kirjoitettu lukuisia teoksia, mutta yleensä liittoutuneiden näkökulmasta. Tämä kirja avaa uuden näkökulman sotahistorian suurimpaan maihinnousuun. Amerikkalaiset kärsivät verisesti Omaha Beachilla maihinnousualusten ramppien laskeutuessa ja sotilaiden astuessa rantaveteen. Heidän komentajansa olettivat vastassa olevan ainoastaan yhden miehityspataljoonan. Sen sijaan hyökkääjiä torjumassa oli 352. jalkaväkidivisioona. Alkoi kiivas taistelu ensin rannasta ja eloonjäämisestä, sen jälkeen etenemisestä syvemmälle Normandiaan. Saksalaiset taistelivat sitkeästi jokaisesta asemasta ja perääntyivät vain aloittaakseen vastahyökkäyksen kerran toisensa jälkeen. Taistelu Normandiasta oli eräs kaikkein aikojen peräänantamattomimmista taisteluista.Kenraaliluutnantti Dietrich Kraiss, 352. jalkaväkidivisioonan komentaja, oli monien alaistensa lailla karaistunut itärintaman veteraani. Kraiss ja hänen miehensä olivat tottuneet taistelemaan alakynnessä ja hallitsivat torjuntataistelun taidon. Liittoutuneiden maihinnousun kukistamiseen tarvittavia reservejä ei kuitenkaan koskaan saapunut vahvistukseksi, koska Saksan armeijan ylijohto kieltäytyi tunnustamasta sitä tosiasiaa, että Normandia oli maihinnousun päänäyttämö.Taistelu Normandiasta on merkittävä lisä toisesta maailmansodasta kertovaan kirjallisuuteen. Se kertoo siitä, kuinka vain yksi saksalainen divisioona vaikutti maihinnousun menestymiseen ja melkein koko sotaan lännessä.

Varmasti pian palaava – Sörkän pojat Karjalan korvessa, Ässä-rykmentin matkassa 1941Tässä teoksessa seurataan korpraali Eero Mäkisen sotataivalta kesällä 1941 hänen vaimolleen kirjoittamiensa kirjeiden kautta. Niiden rinnalla edetään hänen yksikkönsä, JR 26:n eli Ässä-rykmentin mukana Karjalan kannakselta Itä-Karjalan korpiin.Ensimmäinen kirje on päivätty 25. kesäkuuta 1941; samana päivänä Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ensimmäisen kerran talvisodan jälkeen. Jatkosota oli syttynyt. Kirjeistä paljastuu pioneerijoukkueessa palvelleen korpraalin mielipide sodasta. Erittäin vahvana välittyy myös hänen huolensa vaimostaan, joka jäi Helsinkiin pommitusten armoille.Eero Mäkinen ei lähtenyt innolla palauttamaan pakkoluovutettua Karjalaa puhumattakaan rajojen siirrosta Itä-Karjalaan, mutta teki sen mitä sodassa piti. Kirjeistä välittyy kuitenkin tyytyväisyys, kun esimerkiksi Karjalan kannas on saatu takaisin – tuolloinkin hän vain toteaa, että nyt mennään sinne missä eniten ryskyy.Nyt on sinun vuorosi lukea, mitä stadin kundi kirjoitti sotareissullaan Ässä-rykmentin mukana jatkosodan aikana.Jatkosodassa helsinkiläisistä koottu JR 26 sai kantaakseen nimen Ässä-rykmentti ja näin jatkaa talvisodassa mainetta saavuttaneen JR 11:n, Sörkan sällien, asevelihenkeä sekä sotatalvena luotua voimakasta joukko-osastohenkeä. Tältä pohjalta lähti uusi Ässä sotaan kesällä 1941.