Antikvariaatti.net - tarjolla 1011593 nimikettä

Tarinoiden mukaan Kolilla kerrotaan olleen käräjä-, uhri- ja palvontapaikkoja. Kolin pohjoisrinteessä on niin sanottu uhrihalkeama, josta on löydetty mm. kultaisia ja hopeisia kolikoita, mutta löydöt ajoittuvat Kolin matkailun alkuun 1800-luvun loppupuolelle. Paha-Kolilla kerrotaan olleen käräjäpaikan. Tarinan mukaan rikollisia olisi heitetty alas Paha-Kolin jyrkänteeltä. Joka selvisi pudotuksesta, oli syytön. Kansanperinteessä on myös tietoja paikallisista erakkotietäjistä. Arkeologisissa inventoinneissa väitetyiltä käräjä-, uhri- ja palvontapaikoilta ei ole löytynyt todisteita tarinoiden tueksi. On esitetty, että karelianistit tai muut Kolilla vierailevat olisivat vaikuttaneet tarinoiden kehitykseen huomattavasti.Kolilla uskottiin olleen voimakkaita henkiolentoja. Kansanrunossa he olivat Kolin korkeat isännät, Mustarinnan murhat miehet.

Vuosina 1837–1840 Liknesin ja Fedan alueet muodostivat Kvinesdalin formannskapsdistrikt-hallintoalueen. Fjotland liittyi siihen 1841. Vuodesta 1858 Fjotlandista tuli oma kuntansa, vuoteen 1963. Vuonna 1900 Feda ja Liknes muodostivat omat kuntansa uudelleen, joista Liknes vaihtoi nimensä takaisin Kvinesdaliksi 1917. Kvinesdal, Feda ja Fjotland muodostivat nykyisen Kvinesdalin kunnan uudelleen 1963.Fedassa oli jo varhain paikallinen tuomioistuin ja siellä yksi maan ensimmäisistä postitoimistoista jo 1600-luvulla. 1700-luvulla Fedaan ja Øyeen muodostui kauppiasyhteisö. 1810 lounais-Norjassa alkoi suuri sillinkalastustoiminta, jonka myötä paikkakunnalle muodostui merkittävää tynnyrinvalmistusta.1885 Fjotlandin Knabenissa avattiin molybdeenikaivos. Ainetta käytettiin voiteluaineena ja kirjoitusvälineisiin, sekä myöhemmin sotateollisuudessa teräksen jalostamiseen. Kaivostoiminta loppui 1973.Vuonna 1917 Angholmeniin avattiin Kvina Carbid og Smelteverk, jossa tuotettiin karbideja vuoteen 1921 saakka ja myöhemmin rautasilisiumia.

Maarianhamina oli aiemmin tunnettu puutalokaupunkina, mutta useimmat keskustan puutalot joutuivat väistymään 1960- ja 1970-luvuilla uusien liike- ja asuinkerrostalojen tieltä. Eniten kohua herätti seurahuoneen ("Socis") purkaminen nykyisen itsehallintotalon paikalta vuonna 1975. Vanhoja puutaloja on silti edelleen säilynyt keskustan eteläpuolella. Keskustan pohjoispuolen asuintalot ovat enimmäkseen kerrostaloja. Eteläisimmissä ja pohjoisimmissa kaupunginosissa on pääosin uudehkoja omakotitaloja.Maarianhaminan pääkadut ovat Stora gatan, Torggatan, Nygatan ja Ålandsvägen. Osa Torggatanista on muutettu kävelykaduksi. Keskustan halki lännestä itään ulottuu Esplanadi, jonka ansiosta Maarianhaminaa on joskus kutsuttu "tuhansien lehmusten kaupungiksi".Maarianhaminan huomattavimpia julkisia rakennuksia ovat Pyhän Yrjön kirkko, kaupungintalo, itsehallintotalo, valtion virastotalo, Ahvenanmaan museo, merenkulkumuseo ja kaupunginkirjasto. Huomattavia muistomerkkejä ovat Emil Cedercreutzin veistämä, hukkuneille merimiehille omistettu Ruorimies-patsas (1933), Matti Hauptin Meren kansa -patsas (1971) sekä Viktor Janssonin veistämä Julius Sundblomin patsas (1948)

Arendal on kaupunki ja kunta Etelä-Norjassa, Itä-Agderin läänin hallinnollinen keskus. Se on suosittu turistikaupunki Norjan oloissa suotuisan ilmastonsa ja maalauksellisen kauniin saaristonsa takia. Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan Arendalissa on 43 336 asukasta ja kaupunki on asukasluvulla mitattuna Norjan 19. suurin.Jo 1300-luvulla mainitaan kauppapaikan olemassaolo Nidelvan suulla[3]. Ensimmäinen dokumentti nimestä "Arendall" on Nedenesin läänin tullikirjanpidosta vuodelta 1528. Vuonna 1610 paikka mainitaan kauppaoikeudet omaavana luotsi- ja satamapaikkana (norj. ladested) ja vuonna 1670 Arendaliin rakennettiin ensimmäinen kirkko.Kun Kristiansand perustettiin vuonna 1641 päätettiin kaikki kauppa Agderin rannikolla keskittää sinne. Tätä ei kuitenkaan toteutettu täysin ja Arendal jatkoi entiseen tapaan kauppapaikkana. Kaupunkioikeudet (norj. kjøpstad) se sai 1723, mutta sen täytyi maksaa erityistä veroa Kristiansandille 750 riikintaaleria vuodessa.1700-luvulla kaupungin kautta alkoi voimakas puutavaran vienti ja viljatuotteiden tuonti ja laivanvarustuksesta tuli tärkeä elinkeino. Kun Englanti avasi kaupankäynnin myös ulkomaisille laivoille alkoi kaupungin kulta-aika. Krimin sodan aikoihin Arendalista tuli Pohjolan suurin merenkulkukaupunki, jossa vuonna 1877 oli rekisteröitynä noin 500 alusta. 1886 kaupungissa oli suuri konkurssiaalto, jolloin laivanvarustamoja lakkasi. Tämä johti työttömyyteen ja siirtolaisuuteen pois kaupungista.Kaupunki paloi kolmesti 1800-luvun puolivälissä. Kaupunkiin on liitetty Barbun kunta vuonna 1901 ja Øyestadin, Hisøyn, Tromøyn ja Molandin kunnat 1991.

Loviisa (ruots. Lovisa, vuosina 1745–1752 Degerby) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Loviisan väkiluku on 15 498 henkilöä, ja sen pinta-ala on 1 751,53 km², josta 25,81 km² on sisävesiä ja 905,94 km² merialueita. Väestötiheys on 18,9 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja sen asukkaista 56 prosenttia puhuu suomea ja 43 prosenttia ruotsia.Loviisan naapurikunnat ovat Kouvola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Pyhtää. Kaupunki kuuluu Loviisan seutukuntaan. Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa.

Varkauden vesitorni on Varkaudessa sijaitseva vesitorni, joka on samalla myös asuinkerrostalo. Se valmistui vuonna 1954. Torni on 45 metriä korkea. Se oli aikoinaan Suomen korkein asuttu rakennus, ja edelleenkin se on Varkauden näkyvin maamerkki. Arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnitteleman vesitornin katolla on näköalatasanne ja kahvila.Vesitorni sijaitsee Taulumäen kaupunginosassa Nakskovinkadun päässä.

Hampuri (saks. Hamburg [ˈhambʊɐ̯k], alasaksaksi Hamborg [ˈhaˑmbɔːχ]) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama. Se sijaitsee Pohjois-Saksassa Elben alajuoksun varrella. Kaupungin virallinen nimi Freie und Hansestadt Hamburg (Hampurin vapaa- ja hansakaupunki) muistuttaa sen jäsenyydestä keskiaikaisessa Hansaliitossa ja siitä, että Hampuri on edelleen kaupunkivaltio (saks. Stadtstaat) ja yksi Saksan kuudestatoista osavaltiosta (saks. Bundesland). Hampurin naapuriosavaltiot ovat pohjoisessa Schleswig-Holstein ja etelässä Ala-Saksi (Niedersachsen).Hampurin kaupungin ja osavaltion hallinnollinen alue on 755 km², jolla elää noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Hampuria ympäröivillä kaupunkimaisen asutuksen alueilla asuu lisäksi 750 000 ihmistä. Laajimmin käsitettynä Hampurin suurkaupunkialueeseen kuuluu 18 100 km², jolla asuu nelisen miljoonaa ihmistä.

Postikulut 4,00 € ykkösposti / kakkosposti 3,60€ v. 2014.

Postikulut: ykkösposti 6,00€ / kakkosposti 5,40€ v. 2014.