Asiasanat: matkakertomukset, historia, valokuvataide, inkeriläiset, kansatiede

Mutta Armas lähtee, kesä menee Silja sairastuu.

Sarja: CrimeTime

Perustuu tositapahtumiin, mutta teoksen loppuosan Pohjois-Norjan tapahtumat ovat fiktiivisiä. Kirja tuotto meni aikanaan Lappeen Riennon talouden tasapainottamiseen.

Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen Merkkipäivät ovat nykyisin ja ovat aina olleet tärkeitä ihmisille monestakin syystä, muun muassa kanssakäymisen kirvoittajina. Säät ja ilmat ovat suosituimpia keskustelunaiheita, mutta sitä paitsi ne ovat ja ovat varsinkin aikaisemmin olleet useiden ammattien harjoittajille kaiken työskentelyn perusedellytyksiä, toimintojen aloittajia. Ei siis ihme että vanha kansanperinne on tulvillaan näihin käsitepiireihin liittyviä havaintoja. Arkistoihin on tallennettu kymmeniätuhansia muistiinpanoja, usein ytimekkään sananparren tai herkullisen kielikuvan muodossa olevaa ikivanhaa tietoa.

Muu(t) tekijä(t): Paleface, Sinikka Svärd ym.Asiasanat: kirjoittaminen, popmusiikki, rock, iskelmät, lyriikka, sanoitukset, rocklyriikka, sanoittajat

Kaksi vauhdikasta tarinaa, jossa toisessa ritari Laurent lähtee ystävänsä kanssa hakemaan lääkettä sairaalle kuninkaalleen ja toisessa pieni mutta ilkeä suurvisiiri Ahmed Ahne pyrkii jälleen sinnikkäästi kalifiksi kalifin paikalle.

Asiasanat: historiikit, koulukodit, lastensuojelu, lastensuojelulaitokset

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

korkeus pohjasta sangan yläosaan 18,5cm, pohjan halkaisija ulkomitta 12,5cm, torakkaläppä, paino 493g, patinoitunut, kahva on vino, pohja epätasainen, mutta pannu on kaunis(kuparipannu 6)

Erkkitapio Siiroinen, Malja on valoa vasten koboltinsininen, mutta pöydällä näyttää mustalta, korkeus 5cm, yläosan halkaisija ulkomitta 24,5cm, paino 679g, pohjissa hieman hankaumajälkeä, lasimassassa muutama tummempana näkyvä väriläiskä, lasimalja lasikulho kulho

On FDC -kuori, mutta leima sitten erikoisleimako?

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

**Victoria etsii 50 v aiemmin kadonnutta kummitätiään. Apuna etsinnöissä Victorialla ovat kummitätinsä salaiset päiväkirjat, joiden sivuilla kuolleet puhuvat, miehet ja naiset ovat sodassa keskenään ja rakkautta ja seksiä käytetään aseina. Mutta onko päiväkirjoihin luottamista?**

Ei painovuotta, mutta lienee viimeistään 1950-luvun alusta.- Pieni Helposti kuori

Seinäkartta, taitoksista auki / aukeamassa, mutta käytettävissä esim. seinään / alustaan kiinnitettynä, hyvää rekvisiittaa. Noin 80 x 120 cm.

Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen Merkkipäivät ovat nykyisin ja ovat aina olleet tärkeitä ihmisille monestakin syystä, muun muassa kanssakäymisen kirvoittajina. Säät ja ilmat ovat suosituimpia keskustelunaiheita, mutta sitä paitsi ne ovat ja ovat varsinkin aikaisemmin olleet useiden ammattien harjoittajille kaiken työskentelyn perusedellytyksiä, toimintojen aloittajia. Ei siis ihme että vanha kansanperinne on tulvillaan näihin käsitepiireihin liittyviä havaintoja. Arkistoihin on tallennettu kymmeniätuhansia muistiinpanoja, usein ytimekkään sananparren tai herkullisen kielikuvan muodossa olevaa ikivanhaa tietoa.