Kansissa kulumaa ja etusivulla terveiset.Toimituskulut 6€

Karjalaisperheen liikuttava tarina alkaa talvisodan koettelemuksista, jatkosotaan venyneestä evakkomatkasta ja riemullisesta paluusta kotiin Laatokan Karjalaan keväällä 1942. Tilanne muuttui dramaattisesti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen myötä kesäkuussa 1944: Äiti ajatteli tulevaa tilannetta ja sitä että evakkoon tästä taas lähdetään. Miten siitä selvittäisiin? - - Hän muisteli talvisodan evakkomatkaa, ja sen ylivoimaisia rasituksia. Nyt tilanne oli vähintäänkin yhtä vaikea... Jossain hänessä alkoi kypsyä päätös. Erkki Kokosta ja hänen kolmesta veljestään tuli sotalapsia. Kielitaidottomat pojat laivattiin tuhansien kohtalotovereidensa tapaan Ruotsiin, jossa he hajaantuivat eri perheisiin. Elämä ei aluksi ollut helppoa, vaikka pojat saivat hyvät kodit ja rakastavat sijaisvanhemmat. Kullakin veljeksistä on oma selviytymistarinansa kerrottavanaan, mutta paluu Suomeen oli jokaiselle yhtä vaikea. Jälleen kielitaidottomina, kiusattuina ja syrjittyinä he joutuivat aloittamaan elämänsä uudelleen alusta. Vaikka ikävä ja henkinen kodittomuus ovat jääneet, on yhteys Ruotsiin ollut myös rikkaus, joka on seurannut veljeksiä läpi elämän.

Tilastollinen katsaus Tanskaan 1941-43 kähetettyjen lasten ikään, sukupuoleen, huoltajan ammattiin, kotipaikkaan, sijoituspaikkakuntaan ja tanskalaishuoltajien ammatilliseen jakatumiseen.Lopussa on luettelo kaikista tanskaan lähetetyistä lapsista ja myös sinne jääneistä lapsista.

Turun seudun sotalapset ovat kokoontuneet vuodesta 1990 lähtien. Näissä kerran kuukaudessa pidetyissä kokouksissa he ovat jakaneet keskenään sotalapsikokemuksiaan. Kirjoituksia kertyi Turun seudun lisäksi mm. Kemin seudun sotalapsilta sekä ulkomailta.

Asiasanat: sotalapset

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Vilkuna, Eino Mäkinen ym.Asiasanat: siirtolaisuus, sotalapset, pakolaishuolto

Asiasanat: sotalapset

Kun Suomen viranomaiset talvisodan ja jatkosodan alussa tekivät päätöksen lastensiirtojen aloittamisesta Ruotsiin he eivät pystyneet näkemään tämän avustusmuodon lopullista laajuutta ja kaikkia niitä seuraamuksia, mitä päätös tulisi mukanaan tuomaan. Tavoite oli joka tapauksessa selvä: helpotuksen saaminen ahdinkotilassa oleville lapsiperheille. Sota kesti pidempään kuin uskottiin .Lasten oleskelu Ruotsissa venyi suunniteltua pidemmäksi.Pienen lapsen erottaminen äidistään on vakava asia. Ikäryhmä 0-6-vuotiaat muodosti viime sotiemme aikana siirretyistä noin 70 000 lapsesta puolet. Näille lapsille sieluun jäi arpia, joiden vaikutus tuntuu tänäkin päivänä. Nämä arvet ovat sodan hintaa. Ruotsiin jäi pysyvästi 10 000 - 15 000 suomalaislasta, Tanskaan noin 500. Nyt Pertti Kavenin julkaistavaan uuteen suomenkieliseen painokseen on lisätty luku viime vuosikymmeninä tehdyistä sotalapsiin liittyvistä psykologisista tutkimuksista. Samalla on päivitetty sotalasten yhdistystoimintaa käsittelevä luku kansainväliseen yhteistyöhön liittyvillä tiedoilla.

EvakkolapsetKirjaHenkilö Kuorsalo, Anne ; Henkilö Saloranta, Iris, 1939-Gummerus : Ajatus 2005 NÄYTÄ MUUT VERSIOT (2)Vuosina 1939 ja 1944 karjalaiset joutuivat lähtemään kotiseuduiltaan sodan myllerryksessä. Oman kodin jättäminen pakon edessä, pitkä evakkomatka kohti tuntematonta ja epävarmuus läheisten tulevaisuudesta jätti matkalaisiin - etenkin lapsiin - syvät jäljet, useille loppuelämän ajaksi. Evakkolapset kuvaa ensimmäistä kertaa koko evakkosukupolven tarinan: ilmiöön liittyvät historialliset tapahtumat, tilastot ja lähtijöiden kokemukset. Psykiatrian ja psykologian asiantuntija kuvaa kirjassa myös evakkomatkan vaikutuksia nuoreen mieleen, mutta myös sen, kuinka traumaattiset kokemukset voivat siirtyä taakasta voimavaraksi. Kirja sisältää myös evakkolasten henkilökohtaisia kokemuksia. Muun muassa pääministerin isä, professori Tatu Vanhanen muistelee omaa evakkotarinaansa. Kirjassa käsitellään myös kysymystä siitä, miten evakkokokemukset ovat vaikuttaneet myöhempiin sukupolviin, nuorten evakkomatkaajien omiin lapsiin. Toimittaja Anne Kuorsalo on aiemmin ollut kirjoittajana teoksissa Venäjä - jättiläinen tuuliajolla (1996), Venäjä ja rosvokapitalismin haaksirikko (1999) sekä Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen (2003). Iris Saloranta on Evakkolapsiyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän on siirtynyt lastensuojelutyöstä tekemään evakkolapsityötä kuvataiteen keinoin.LISÄÄ Ulkoasu 223, [1] s. : kuvitettu, karttoja ; 22 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Lisäpainokset: 2. p. 2005.Julkaistu Helsingissä : Gummerus : Ajatus 2005Luokitus Henkilöhistoria. Elämäkerrat. Muistelmat. Matrikkelit. Genealogia (udk 929)Väestötiede. Väestötutkimus. Demografia. Muuttoliike. Siirtolaisuus (udk 314)Sotataito. Sotatiede (udk 355/359)Sotamuistelmat (ykl 99.139)LISÄÄ Aiheet muistelmatsiirtoväkisiirtolaisetkarjalaisetpetsamolaisetevakuointisota-aikalapset (ikäryhmät)lapsuussotalapsettraumatKarjalaPetsamoVÄHEMMÄN Valmistaja (Jyväskylä : Gummerus)Lisätiedot toimittaneet Anne Kuorsalo ja Iris SalorantaISBN 951-20-6940-7 sidottu

Asiasanat: jatkosota, henkilöhistoria, sota-aika, sotalapset

Muu(t) tekijä(t): Pauli Lampinen, Daisy Holopainen ym.

Muu(t) tekijä(t): Pauli Lampinen, Daisy Holopainen ym.

Muu(t) tekijä(t): Jaakko AarnialaAsiasanat: muistelmat, päiväkirjat, suomalaiset, nuoret, opettajat, potilaat, parantolat, sotalapset, tuberkuloosi, sairaudet, dagböcker, patienter, tuberkulos, krigsbarn