Lev Trotski (1879-1940), oikealta nimeltään Lev Bronstein, oli bolsevikkivallankumouksen johtohahmoja Leninin ohella. Hän oli merkittävä maailmanvallankumouksen ideologi ja puna-armeijan perustaja. Vaikka Lenin testamenttasi Neuvostoliiton johdon Trotskille, onnistui Josif Stalin kaappaamaan vallan omiin käsiinsä. Trotski joutui maanpakoon, mutta sekään ei riittänyt Stalinille: diktaattorin määräyksestä NKVD murhasi Trotskin Meksikossa 1940. Trotski on ensimmäinen Suomessa ilmestynyt elämäkerta tästä vallankumousmiehestä, jonka perintö elää vielä tänäkin päivänä trotskilaisten ja globaalin kapitalismin vastustajien piirissä. Populaaristi kirjoitettu teos luotaa Trotskin kautta Venäjän ja Neuvostoliiton 1900-luvun luonnetta ja henkeä. Christer Pursiainen valaisee myös Trotskin ja bolševikkien Suomi-suhdetta: mukana on uutta tietoa Trotskin oleskelusta Suomessa 1905 ja 1907, Suomen roolista Neuvosto-Venäjän kansalaissodassa ja Trotskin ajatuksia talvisodasta Trotskin toimiessa sotakomissaarina.

Suomen rahajärjestelmä ja setelihuolto muotoutuivat täysin uudelleen suuriruhtinaskuntakauden aikana. Aikaisemmin setelinanto perustui Ruotsin seteleiden käyttöön. Suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmän kehitys kuvaa erinomaisesti Suomen poliittisten johtajien näkemystä maan parhaasta. Niin kauan kun talouden kehitys tapahtui parhaiten osana Venäjän rahajärjestelmää, tilanteeseen tyydyttiin ja integroitumista jopa kannatettiin. Kun sitten Krimin sota osoitti Venäjän valtakunnan ja sen rahajärjestelmän heikkoudet, Suomen rahajärjestelmän vakautta ja itsenäisyyttä ryhdyttiin voimakkaasti edistämään.Omaan rahaan liittyvien pyrkimysten ohella muutos ajattelussa kuvastui selvästi maan setelihuollon hallinnassa.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) syntyi Askaisten Louhisaaren kartanossa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nuoren Gustafin isä hylkäsi perheensä epäonnistuttuaan liiketoimissaan, ja perhe hajosi lopullisesti äidin kuoltua vuonna 1881. Taloudellisten ongelmien vuoksi Gustaf kirjoittautui Haminan kadettikouluun 1882, mutta hänet erotettiin pian kurinpidollisista syistä.Ylioppilastutkinnon jälkeen Mannerheim hyväksyttiin Nikolajevin ratsuväkikouluun Pietariin. Hän palveli Venäjän armeijan upseerina lähes 30 vuotta, mm. Venäjän-Japanin sodassa, keisarillisessa chevalier-kaartissa ja ratsuväkiprikaatin komentajana Puolassa. Tänä aikana hän teki myös legendaarisen tiedustelu- ja tutkimusretkensä Aasiaan.Vuonna 1917 Mannerheim palasi Suomeen ja osallistui vuoden 1918 sotatapahtumiin puolustusvoimien ylipäällikkönä. Hän johti Suomen joukkoja talvi- ja jatkosodan aikana ja oli Suomen tasavallan kuudes presidentti 1944-46.Mannerheim kirjoitti muistelmansa tuodakseen esille elämänsä varhaisempia, tuntemattomiksi jääneitä vaiheita. Häntä oli myös pyydetty kertomaan näkemyksensä vuoden 1918 tapahtumista. Tarkoituksena oli lisäksi muistuttaa länsimaita Suomen hankalasta asemasta toisen maailmansodan aikana. Muistelmat julkaistiin lopulta postuumisti avustajien täydentäminä vuosina 1951-52.

Ruotsin prinssi Vilhelm (Carl Wilhelm Ludvig, 17. kesäkuuta 1884 – 5. kesäkuuta 1965), Södermanlandin herttua, oli Ruotsin kuningas Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian toinen lapsi.Prinssi Vilhelm palveli 1900-luvun alussa Ruotsin laivastossa, ensin kadettina vuosina 1898-1904 ja sen jälkeen upseerina saavuttaen kapteenin arvon.Prinssi Vilhelm avioitui keväällä 1908 Pietarissa Venäjän Suuriruhtinatar Maria Pavlovnan kanssa. Lyhytaikaisesta avioliitossa syntyi poika Lennart. Loppuelämänsä Vilhelm asui Södermanlandissa Stenhammarin linnassa pitkässä parisuhteessa ranskalaisnaisen kanssa.Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ruotsissa oli aktivistipiirejä, jotka olisivat halunneet Ruotsin osallistuvan sotaan Venäjää vastaan. Heidän toimintaansa Ruotsin silloinen kuningas Kustaa V suhtautui myönteisesti, kuten oheinen kuninkaan viesti kertoo:»Hänen Korkeutensa kannattaa sotilaallista toimintaa, mutta korostaa edellytyksen tähän olevan se, että joku Bernadotte saataisiin Suomen valtaistuimelle.»Myöhemmin kuningashuone tarkensi vielä, että:»Ruotsin kuningashuone asettaa Ruotsin sotaan osallistumisen ehdoksi, että prinssi Vilhelm astuu Suomen valtaistuimelle.»Seuraavan kerran vuoden 1918 Suomen kuningaskunta-ajatusten yhteydessä prinssi Vilhelm ja hänen yhdeksänvuotias Lennart-poikansa nostettiin keskusteluissa ja alustavissa tunnusteluissa mahdolliseksi ehdokkaaksi tulevana Suomen kuninkaana. Asia ei edennyt käytännön tasolla vaan ehdokkaat tulivatkin lopulta keisarillisesta Saksasta.Suomalaisille prinssi Vilhelm tuli tunnetuksi ensi kerran isänsä kuningas Kustaa V:n Suomeen vuonna 1925 tekemän valtiovierailun yhteydessä, jossa prinssi Vilhelm oli myös mukana. Sittemmin prinssi Vilhelmin toiminta tuli suomalaisille läheiseksi hänen johtaessaan Talvisodan aikaan ja välittömästi sen jälkeen Välirauhan aikaan ruotsalaisten Suomeen antamaa sosiaalista apua. Olipa hän jonkun kerran mukana ottamassa Talvisodan aikaan vastaan Ruotsiin siirrettyjä suomalaislapsia. Prinssi Vilhelm vieraili toukokuun lopulla 1940 henkilökohtaisesti Suomessa tarkastamassa Ruotsin antamaa apua. Ansioistaan hän sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin.Prinssi Vilhelm oli keskeinen hahmo myös Norjan jouduttua sodan uhriksi. Norjalaisille annetun ruotsalaisten sosiaalisen avun ansioista hän sai myös Norjan kuninkaalta korkean kunniamerkin.Prinssi Vilhelm tuli tunnetuksi vuosina 1920-1949 tuottamistaan elokuvista ja matkakirjoista, jotka käsittelivät kaukomaita, kuten Thaimaata, keskistä Afrikka ja Väli-Amerikkaa.http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilhelm_(Ruotsin_prinssi)

Kuvien sota 1939-45: Propagandalehtiset talvi- ja jatkosodassa.Runsas kuvitus sekä Suomen että Venäjän propagandajulkaisuista, lisänä Euroopan rintaman propaganda sekä erotiikka propaganda-aseena.

Pohjoismaisia yhteyksiä, 2015. Toisen maailmansodan voitosta taisteltiin niin maalla, merellä, ilmassa kuin ihmisten mielissäkin. Saksan voittokulku aina Venäjän retken alkamiseen kesällä 1941 oli vastustamaton. Kirjassa kerrotaan, kuinka Pohjoismaat reagoivat Saksan valtapyrkimyksiin ja tavoitteeseen luoda uuden eurooppalaisen ihmisen &#8221;terve kulttuuri&#8221;.Pohjoismaiden yhteinen päämäärä oli 1930-luvulta alkaen ollut puolueettomuus ja pysyminen suurvaltaselkkausten ulkopuolella, mutta se ei onnistunut. Sota repi pohjolan hajalle, mutta kysymykset Pohjoismaiden talousunionista tai jopa valtio- tai puolustusliitosta olivat pohdinnassa jo sotavuosina. Saksan sodanaikaisen politiikan ne kokivat eri tavoin.Talvisodasta alkoi Pohjoismaiden solidaarisuuden testi. Kun Tanska ja Norja miehitettiin, kysyttiin, miten ylläpitää pohjoismaista elämänmuotoa uudessa tilanteessa. Tanska pyrki säilyttämään omat poliittiset instituutionsa, Norjassa oma natsipuolue oli kovakouraisesti mukana saattamassa valtaan uutta järjestystä.Suomi päätti taistella Saksan rinnalla talvisodan vääryyksien korjaamiseksi. Maa oli valmis mukautumaan Saksan johtamaan järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikka suuri riippuvuus Saksan kaupasta ei antanutkaan paljon vaihtoehtoja.Ruotsille Saksan kauppa tarjosi elintason säilyttämisen sota-ajan rajoituksista huolimatta. Ruotsin kannalta Suomi harjoitti väärää politiikkaa sekä Berliinin että Moskovan suuntaan. Sodasta irtauduttaessa Helsingin ja Tukholman suhteet olivat tulehtuneet.VTT Markku Reimaa (s. 1943) on pitkän linjan diplomaatti. Hän on toiminut mm. Suomen ETYK-suurlähettiläänä Wienissä ja aseriisuntalähettiläänä Genevessä.<br/><br/>Postin pienlähetyksenä VAIN 4,30¤ v.2016

15 x 21 cm.

Maailmankuulu sotaromaani kertoo Saksan ja Venäjän ratkaisevista kohtalonhetkistä sotavuonna 1941.Dimensiot: 20*14cm

Venäjän sotataivalta käsittelevä sotahistoria teos.Dimensiot: 21*15cm

Asiasanat: kansainväliset suhteet, Venäjä, sota, Suomi, hyökkäys, Moskova, NATO, vladimir putin, wagner, ukraina, Konflikti, Volodymyr Zelenskyi, Butša, Donbas, Herson, Kiova, Mariupol, Yevgeny Prigozhin

Soini Nikkinen - Keihäänheittäjästä lestinheittäjäksi ja alkoholistiksi, Pauli Toivonen seikkailee - internoitu merimies Saksassa sota-aikana, Lauri Pehkonen - kädet silpuksi - nyt muovikäsineen, Pop-laulaja Benno himokkaiden naisten ahdisteluissa, Auschwitz, Veljessurmaaja Kauko Saarinen, Vuoden 1990 koti, Arja-täti ei ole enää Antti-sedän vaimo, Peter ja Marja-Liisa Widen pelkkää pornografiaa koko elämä, ym.

Postipaketti 7,60 e

11 x 18 cm.

11 x 18 cm.

Neliosainen minisarja - tekstitys: suomi, svenska...

Walter Horn toimi aktivistina kahdessa Suomen historian kiinnostavassa vaiheessa. Hornia voidaan pitää ”ensimmäisenä jääkärinä”, sillä hän oli 1914 Tukholmassa Bertel Pauligin kanssa käynnistämässä yhteistyötä Saksan kanssa sotilaskoulutuksen saamiseksi Venäjän vastaisille itsenäisyystaitelijoille. Kylmän sodan aikana 1950- ja 1960-luvulla taas hän kuului Suomessa toimivien Pohjola-aktivistien ryhmään, joka viritteli ajatusta pohjoismaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä.Jääkärinä saatu keuhkotauti vaivasi Hornia ja siksi rintamapalveluksen sijaan hän toimi talvisodassa Helsingin komendanttina ja jatkosodassa sotilasasiamiehenä Berliinissä ja Budapestissa. Joulukuussa 1944 Horn erotettiin virastaan. Tämän jälkeen hän toimi mm. asekätkennän vuoksi pidätettynä olleiden upseerien salaisessa tukirenkaassa.Ajatus Pohjoismaiden puolustusliitosta oli useasti esillä ennen ja jälkeen viime sotien. Sitä ajaneiden Pohjolaaktivistien ytimeen kuuluivat mm. Walter Horn, Lauri Pihkala, K. L. Oesch, A.- E. Martola ja Valo Nihtilä. Myös presidentti Kekkonen seurasi aktivistien toimintaa mielenkiinnolla ennen noottikriisiä ja vähemmän sen jälkeen, kun hän oli palannut Novosibirskin neuvotteluista. Kirjassa on aihetta valaistu aktivistien näkökulmasta ensimmäisen kerran.Prikaatikenraali evp. ja Suomen sotahistorian dosentti Pentti Airio on saanut perehtyä ministeri Tankmar Hornin hallussa olevaan kotiarkistoon ja lisäksi hän on suorittanut arkistotutkimuksia Suomessa ja Saksassa.Kirjassa on runsas kuvitus ja kiinnostavia karttoja. Kirjan liitteenä on nimiluettelo parista sadasta kotimaisesta ja ulkomaalaisesta henkilöstä, joita aktivistiryhmä perehdytti ajatuksiinsa."Walter Hornin elämäkerta avaa hienosti jääkäriliikkeen ja Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotismuiston viettämisen." Kirjakatsaus-blogi"Airio oli onnistunut kirjassaan monipuolisen hyvin. Siinä on käytetty loistavasti erilaisia lähteitä hyödyksi ja teoksen aikana kävi selväksi, että Airio oli vaivanpalkkansa ansainnut..Kirjan aikana Hornista käy ilmi,että hän oli poikamaisen hyväntahtoinen isänmaanrakastaja, jonka sydän oli sinivalkoinen." Ruotuväki, 29.8.2013."Pentti Airio on Walter Hornin elämänvaihdeiden ohessa luonut hyvän tietopaketin jääkäriliikkeestä.. Teos on kaunis kunnianosoitus Isänmaan uskolliselle palvelijalle, joka uskalsi laittaa kaiken yhden kortin varaan - ja joka voitti kaiken: Suomen itsenäisyyden." Kylkirauta 4/2013

**Elannon johtajana Tanner joutui tasapainottelemaan sotakuukaudet 1918 punakaartin johdon kanssa, miten parhaiten taisi. Hän suhtautui vallankumoukseen alun alkaen täysin kielteisesti ja leimasi hankkeen Hannes Ryömän tavoin rikokseksi työväenluokkaa ja kansanvaltaa vastaan. Siksi oli jälleen lähes selvää, että vain Tannerin persoona tuli kyseeseen, kun uuden sosiaalidemokraattisen puolueen perustaminen kävi mahdolliseksi vuoden 1918 lopulla. Siitä pitäen Tanner - joka oli SDP:n puheenjohtaja vuoteen 1926 - vaikutti suomalaisessa politiikassa hyvin keskeisesti neljä vuosikymmentä, milloin suoranaisesti, milloin taustahahmona. Varsinkin sillä tiellä, joka etäännytti kansakuntaa vuoden 1918 sodan traumaattisista tunnoista, Tannerin panos oli suurin.**Tanner kuului Oskari Tokoin muodostamaan sosialistienemmistöiseen senaattiin Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeisessä tilanteessa. Tokoin senaatin valtiovaraintoimikunnan päällikkönä hän joutui toimensa kuutena kuukautena moniin neuvotteluihin venäläisten kanssa - ikään kuin ulkoministeriksi - , joten voi sanoa hänen saaneen ministerikompetenssin ohella myös pohjan elämänsä valtiomiesulottuvuudelle. Maan asioitahan ei voinut ajaa muuten kuin yhteistyössä venäläisten kanssa.**www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/635/

Postin uudet hinnat 9.2.2015 alkaen:Postikulut 4,40 € ykkösposti / kakkosposti 4,00€ v. 2015.Marguerite Yourcenarin tositapahtumiin perustuva pienoisromaani Armonlaukaus kulkee Ericin itsensä kertomana tarinana. Nuorempana viettäessään aikaansa sukulaisten huomassa Kratovicessa hän ystävystyi noin ikäisensä vaalean Conradin kanssa, joka asutti sikäläistä kartanoa siskonsa ja tätinsä kanssa. Kratovice jää Ericin mieleen maanpäällisenä paratiisina, ja Venäjän sisällissotaan osallistuttuaan hän hakeutuu juuri sinne.Sota on muuttanut Kratovicen luonteen. Taisteluita käydään kartanon pelloilla ja metsissä. Kartanossa asuu paitsi sotilaita myös Conradin sisko Sophie, joka ihastuu Ericiin. Sophie tekee lähestymisiä, tarjoutuu ja tunnustaa rakkauttaan, mutta Eric ei osaa lämmetä. Hän hakeutuu tytön seuraan mutta kieltäytyy lähentelyistä vaikkei niitä selkeästi torjukaan. Hän antaa ristiriitaisia viestejä: "inho, hellyys ja iva". Tästä symmetriasta käynnistyy tragedia.http://nipvet.blogspot.fi/2014/09/armonlaukaus.html