Muu(t) tekijä(t): Timo VeikkolaAlkuteos: Rekviem karel'skih bolotAsiasanat: talvisota, sotahistoria, poliittinen historia, ulkopolitiikka

2021:2 (n:o 324)- Kesäpäiväperinne tauolla (koronaepidemian vuoksi)- Ohto Manninen: Anarkistit anastivat manttelit Itsenäisen Suomen jalkaväen perustamispulmia- Tapani Tikkala: Rakuunat ratsaille Huomionosoitus Seinäjoen Rakuunakivellä- Vesa Hänninen: Joensuun kartanon tilanhoitaja A. V. Canth- Esko Jaatinen: Frans Voltin sota ja rauha- Esko Jaatinen: Äiti, isä ja Kylmä-Kalle- Tapio Laine: Vapaussodan sankarihaudan muistomerkki (Pori)- Lasse Koskinen: Kronstadtin kapina aiheutti pakolaistulvan Suomeen Terijoella ihmeteltiin tuhansia jäältä rantautuvia- Mikko Uola: Pakolaisongelma ja sen ratkaisu Venäjän-pakolaiset Suomessa 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Sibelius-suvun muistomerkin paljastamisesta 100 vuotta Jean Sibelius perheineen Artjärvellä juhlapäivänä- Lasse Koskinen: Jussi Mäntylä oli isänmaan asialla koko elämänsä 1. osa –Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Matti Latvala: Kirjeitä rintamalta heinäkuussa 1941 - Tapani Tikkala: Riuskan miehen kesäloma – kevään 1941 raivausleirit- Lasse Koskinen: Lehdenjakaja levitti vihollisen mielipiteitä Lahden poliisi puuttui tapaukseen- Raimo Malkamäki: Kapteeni Manfred Meurer – tuntematon yöhävittäjä-ässä- Pertti Rampanen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 (arv. Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920)- Jouni Koskela: Pentikulman sota ja rauha (arv. Ilkka Markkula ja Seppo Pirhonen: Ettes suotta kapinoittis – Pentinkulman sota ja rauha)- Vesa Määttä: Kalterijääkärin elämkerta äänikirjaksi (arv. Esko Lammi: Kalterijääkäristä kolmen sodan rintamakomentajaksi. Everstiluutnantti Johan Erik Sokajärvi 1896-1963)- Pasi Pulju: Kittilän miehet talvisodassa (arv. Lauri Marttala: Komppanian talvisota. Kittiläläiset Kainuun suurtaisteluissa.)- Lotat yhteiskunnan tukena talvisodan päätyttyä- Lasse Koskinen: Lotta-asut muotoutuivat vuosien kuluessa Käyttövaatteesta tuli kunniakas perinnepuku- Sata vuotta täyttävää Lotta Svärd –järjestöä kunnioitettiin Hämeenlinnassa kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen toimesta- Varuslotta Aino-Maria Jaurto 101 vuotta (kuva)- Haminan kadettikoulun perustamisesta 5.3.2021 tuli kuluneeksi 200 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Teatterikatsaus 2020 ”Punaorvot”, ”Stalinin suloinen ruoska” ja ”Päämäärä tuntematon”- Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistyksen seppeleenlasku 31.1.2021 (kuva)- Seppeleenlasku Lempäälässä Tammisunnuntaina 2021 (kuva)- Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n uusi ”Itä-Uudenmaan osasto” aloittanut toimintansa 19.3.2021- Lasse Koskinen: Inkerinsuomalainen sukutarina vuoden historiakirjaksi (Lea ja Santeri Pakkanen: Se tapahtui meille – isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen)- Markku Rauhalahti: Viron itsenäisyyspäivän juhlahetki Kalevankankaalla- Tapio Paappanen: Keuruulla Mannerheim-ristin ritarille muistolaatta (Onni Mantere)- Uuden toiminnanjohtajan etsintä on alkanut- Tapani Tikkala: Taipale-Vuosalmi –patsaalla Seinäjoella 13.3.2021- Tapani Tikkala: Mannisen taistelusta 103 vuotta- Puheenjohtaja Kalervo Sipi 75 vuotta (kuva)- Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen kunniakäynti Kalevankankaan hautausmaalla 6.4.2021 Tampereen taisteluiden päättymisestä 103 vuotta- Kuvakulma Lapualla vapaaehtoissotilaiden ns. Osasto Sisu, kuvassa mm. Mannerheim

Suomessa on käytetty Douglasin Aircraft Companyn ja yhtiön seuraajien valmistamia lentokonetyyppejä tauotta keväästä 1940 aina tähän päivään saakka. Suomen Ilmavoimille talvisodan keväänä lahjoitettu Douglas DC-2 Hanssin-Jukka tuli Suomeen keskellä kansallisia kohtalon päiviä. Myöhemmin DC-2 ja DC-3 -koneet ovat olleet merkittävässä roolissa sekä erityyppisessä siviili- että sotilaskäytössä.76 vuotta kotimaisen Douglas-aikakauden alkamisen jälkeen on aika koota samoihin kansiin Suomessa käytössä olleiden DC-2- ja DC-3 -koneiden koko historia ja nykyisyys. Asiantuntija-artikkeleiden ohella nelivärijulkaisussa nähdään satoja ennen julkaisemattomia kuvia koneista ja niiden käytöstä niin museoiden kuin yksityisten henkilöiden kokoelmista.272 sivua, satoja ennen julkaisemattomia kuvia.

Puolustusneuvosto (PLN) oli Suomessa vuosina 1924–2000 toiminut tasavallan presidentin alainen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen hallintoelin, jonka koostumus ja rooli vaihteli historian eri aikoina. Sen tehtäviä jatkaa nykyisin pääasiassa Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.---Puolustusneuvoston jäseninä olivat puolustusministeri, sotaväenpäällikkö, yleisesikunnan päällikkö, suojeluskunnan ylipäällikkö sekä kaksi kenraalia tai esiupseeria. Puolustusneuvoston toimintaan saattoi ottaa osaa yksi tai useampi valtioneuvoston jäsen, jos asia ei ollut yksinomaan sotilaallinen. Asioiden käsittelyä puheenjohtajana johti tasavallan presidentti ja tämän ollessa esteellinen puolustusministeri tai sotaväenpäällikkö.Puolustusneuvosto ei oikeastaan ollut kunnolla toimiva, ja vuonna 1931 juuri tasavallan presidentiksi valittu P. E. Svinhufvud ensi töikseen päätti uudistaa puolustusneuvoston. Asetuksella 106/1931 puolustusneuvostosta tehtiin korostetusti puolustusvalmiuteen keskittyvä elin. Svinhufvud pyysi ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimia puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sen kokoonpano muuttui sotilaalliseksi. Samalla myös määrättiin, että sotatilan syttyessä puolustusneuvoston puheenjohtaja toimisi puolustusvoimien ylipäällikkönä. Puolustusneuvosto uusittiin myös sen takia, että Mannerheim voitaisiin palauttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Samalla puolustusneuvoston merkitys kasvoi, kun siitä tuli maanpuolustuksen ylin neuvosto.[2] Tästä lähtien se kokoontui puheenjohtajansa määräyksestä, eikä enää vain tasavallan presidentin. Nyt se vastasi myös materiaalisista ja organisatorisista järjestelyistä sekä sotateollisuuden kehittämisestä, ja velvoitettiin tekemään esityksiä puolustusvalmiuden kehittämiseksi.[3] Yleinen moraalisen puolustusvalmiuden kohottaminen kuului myös neuvoston tehtäviin. Mannerheimin johdolla puolustusneuvosto hoiti myös ulkosuhteita pohjoismaisen suuntauksen hengessä ja pyrki sotilaalliseen yhteistyöhön Suomen ja Ruotsin välillä.[4] Kansainvälisiin tehtäviin kuului myös ulkomaiden puolustuslaitosten seuraaminen. Kansallisesti se oli myös sovitteleva ja yhteistyötä luova elin puolustuslaitoksen ja valtioneuvoston välillä. Mannerheimin lisäksi merkittävänä puolustusneuvoston jäsenenä toimi tuolloin hänen luottomiehensä kenraali Rudolf Walden.Puolustusneuvosto pääsi siis vaikuttamaan puolustuspolitiikkaan koko 1930-luvun, ja sen viimeinen merkittävä tehtävä oli käsitellä Neuvostoliiton aluevaatimuksia syksyllä 1939. Talvisodan aikana neuvosto kokoontui vain kerran ja jatkosodan aikana harvoin. Mannerheim ja Walden kuuluivat Suomen johdon sisäpiiriin sotavuosina, joten puolustusneuvostolla ei ollut juuri merkitystä. wiki

Asiasanat: talvisota, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ministerit

Sarja: Studia historica septentrionalia 43Asiasanat: talvisota, poliittinen historia, ulkopolitiikka, sanomalehdet, asenteet, mielikuvat, lehdistökirjoittelu, Neuvostoliitto

Osa I - Talvisota. Osa II - Välirauhan aika. Kokonaisuutena teos on yksi keskeisimmistä suomalaisista lähteistä talvisodan ja välirauhan ajan diplomatiasta. Dimensiot 25 ¤ 17 cm.

Asiasanat: talvisota, historia, sotahistoria

Asiasanat: talvisota, historia, sotahistoria

Alkuteos: Olin ulkoministerinä talvisodan aikanaAsiasanat: muistelmat, talvisota, historia, kansanedustajat, ulkoasiainministerit, Russo-Finnish War, 1939-1940, Cabinet officers

Asiasanat: talvisota, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ministerit

Sarja: Sotatieteen laitoksen julkaisuja 16, 2

Sarja: Sotatieteen laitoksen julkaisuja 16, 3

Muu(t) tekijä(t): Timo VeikkolaAlkuteos: Rekviem karel'skih bolotAsiasanat: talvisota, sotahistoria, poliittinen historia, ulkopolitiikka

Asiasanat: talvisota, historia, sotahistoria

Muu(t) tekijä(t): Paavo Friman, Veli Matti HuittinenAsiasanat: talvisota, historia, sotahistoria

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, historia, sotahistoria

Asiasanat: talvisota, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ministerit

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, historia, sotahistoria, kaupungit, kokemukset, Ilmavoimat, siviiliväestö, ilmasota, hyökkäys, pommitukset, ilmapuolustus