Tampere oli sisällissodan tärkein kaupunki, jossa kevään 1918 suurtaistelussa ratkaistiin sodan lopputulos. Miten ja miksi kaupunki joutui suurtaistelun näyttämöksi ja miten sodasta selvittiin? Tampere 1918 on kattava teos näistä yhä vaikeista teemoista. Kirja luotaa Tampereen kehitystä teollisuus- ja varuskuntakaupungista taisteluiden melskeeseen ja sodan jälkeisten vuosien jälleenrakennukseen. Kirja tuo myös esille vuoden 1918 sotaan liittyvät eri näkökulmat ja käsitykset. Kirjan runsas, monipuolinen ja osin ennen näkemätön kuvitus on pääosin peräisin Vapriikin kuva-arkistosta. Historiallisten kuvien rinnalla eloon heräävät 90 vuotta sitten kaupungin kaduilta ja taistelupaikoilta kerätyt ainutlaatuiset esineet. Kirjoittajakunta koostuu Tampereen yliopiston tutkijoista, jotka ovat syvällisesti perehtyneet sisällissodan tapahtumiin ja problematiikkaan.

Taiteesta ja taistelusta : Tampereen työväen teatteri 1901-1918KirjaRajala, Panu, 1945-, kirjoittaja ; Tampereen työväen teatteriTammi 1991 NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)Genre historiikitUlkoasu 423 sivua : kuvitettu ; 24 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Tammi 1991Luokitus udk 791/792udk 792(480)Aiheet Tampereen työväen teatteri.historiatyöväenkulttuurityöväenteatteritTampereValmistaja (Tampere : Tammer-paino)Lisätiedot Panu Rajala ; [julkaisija: Tampereen työväen teatteri]ISBN 951-30-9850-8 sidottu

"Svensk undersåte! - Ruotsin alamainen! - Шведский подданний! (Schvedskij poddanij!) Namn:....., Bestyrkes: - Tammerfors d. ...... Kungl. Svenska Vicekonsulatet." - Vapaussodan aikana Tampereella 1918 käytössä ollut ohuelle kartongille painettu plakaatti, jonka oli painattanut silloinen Ruotsin konsuli - pitämällä näitä esillä toivottiin ruotsin kansalaisten hengen ja omaisuuden säilyvän keskellä taisteluja ja epävarmoja aikoja (näitä löytyi Tampereen Sahanterätehtaan arkistosta, ko. laitos oli ruotsalaisen insinööri Gyllenbergin omistuksessa ja johdossa Tampereen Onkiniemellä) -carton placates printed to protect swedish interest and life during the Civil War battles ravaging in Tampere 1918 - stating that this place is under the protection of Swedish government, 24 x 31 cm.

Suomen valkoinen kaartiToiminnassa 1918 – 1939Valtio SuomiPuolustushaarat MaavoimatOsa joukkoa Suomen puolustusvoimatTukikohta HelsinkiVärit sininen ja valkoinenMarssi Suomen kaartin kunniamarssiVuosipäivät 28. tammikuuta (vahvistettu 27.1.1920)Ansiomerkit IV luokan vapaudenristin nauhat, joissa teksti Pohjanmaan vapautus, Vilppula, Tampere, Viipuri

Suomen sisällissodan lopputulos ratkaistiin Tampereen suurtaisteluissa keväällä 1918. Kirja on kattava teos tästä yhä vaikeasta aiheesta. Kolmas täydennetty painos. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 25 cm

Teos käsittelee Tampereen taistelua vuonna 1918 siihen osallistuneiden näkökulmasta. Teos koostuu muistelmista, päiväkirjaotteista, kirjeistä ja raporteista taistelujen ajalta. Kuvitettu. Dimensiot 23 ¤ 17 cm.

Tampereen verisiin taisteluihin keväällä 1918 osallistui punaisten puolelta myös naisia. Mitä tapahtui valkoisten voiton jälkeen? Kohtelivatko valkoiset naispuolisia vastustajiaan julmasti, kuten on kerrottu?

Muu(t) tekijä(t): Janne SirénAlkuteos: La guerre des rouges et des blancsAsiasanat: yhteiskuntakuvaus, diplomaatit, ranskalaiset, kokemukset, Suomen sisällissota, sisällissodat, lokakuun vallankumous

Martti Helinin signeeraus/ nimikirjoitus. Runot kertovat pääosin 1918 tapahtumista

Mm. Niinisalo, Tampere

Kenkätehtaan rakennutti Anton Kustaa Attila vuonna 1915. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Attilassa koulutettiin muun muassa punakaartin tykistöä ja rakennuksessa teloitettiin noin 50 punaista[. Attila myi tehtaan tehtailija Edvard Rentolle 1920-luvulla. Talo oli Emil Aaltosen kenkätehtaana vuosina 1931–1974. Tehdas teki esimerkiksi luistimia, armeijan saappaita ja kuuluisia pikisaumamonoja. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla, ja työmaan vastaavana mestarina toimi Kalle Päätalo[

Kenkätehtaan rakennutti Anton Kustaa Attila vuonna 1915. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Attilassa koulutettiin muun muassa punakaartin tykistöä ja rakennuksessa teloitettiin noin 50 punaista[. Attila myi tehtaan tehtailija Edvard Rentolle 1920-luvulla. Talo oli Emil Aaltosen kenkätehtaana vuosina 1931–1974. Tehdas teki esimerkiksi luistimia, armeijan saappaita ja kuuluisia pikisaumamonoja. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla, ja työmaan vastaavana mestarina toimi Kalle Päätalo[

Kenkätehtaan rakennutti Anton Kustaa Attila vuonna 1915. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Attilassa koulutettiin muun muassa punakaartin tykistöä ja rakennuksessa teloitettiin noin 50 punaista[. Attila myi tehtaan tehtailija Edvard Rentolle 1920-luvulla. Talo oli Emil Aaltosen kenkätehtaana vuosina 1931–1974. Tehdas teki esimerkiksi luistimia, armeijan saappaita ja kuuluisia pikisaumamonoja. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla, ja työmaan vastaavana mestarina toimi Kalle Päätalo[

Kenkätehtaan rakennutti Anton Kustaa Attila vuonna 1915. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Attilassa koulutettiin muun muassa punakaartin tykistöä ja rakennuksessa teloitettiin noin 50 punaista[. Attila myi tehtaan tehtailija Edvard Rentolle 1920-luvulla. Talo oli Emil Aaltosen kenkätehtaana vuosina 1931–1974. Tehdas teki esimerkiksi luistimia, armeijan saappaita ja kuuluisia pikisaumamonoja. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla, ja työmaan vastaavana mestarina toimi Kalle Päätalo[

-Keväällä 1920 pakolaiset palaavat Suomeen.

sis. kummankin tekijä omistuskirjoituksen