Antikvariaatti.net - tarjolla 978958 nimikettä

Valtakunnankotka – Napapiiriltä suihkuhävittäjän ohjaimiinInsinööriyliluutnantti Wolfgang Wollenweber lensi toisen maailmansodan aikana monilla eri lentokonetyypeillä. Kaksi hänen lentämäänsä konetyyppiä olisi tuskin voinut enempää poiketa toisistaan: kaksimoottorinen raskashävittäjä Messerschmitt Bf 110 ja suihkuhävittäjä Heinkel He 162.Lentokoulutuksen jälkeen Wollenweber komennettiin Hävittäjärykmentti 5:een Jäämeren rannalle. Hän lensi maineikkaassa ”Mäyräkoiralentueessa” laivasaattueiden suojauslentoja Pohjois-Atlantilla sekä pommituslentoja Murmanskin alueelle. Hän ampui lyhyessä ajassa alas useita venäläiskoneita. Myöhemmin hän ilmoittautui vapaaehtoisena valtakunnanpuolustukseen sekä sai jatkokoulutuksen Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjään sekä Messerschmitt Me 163 -rakettihävittäjään.Ehkä jännittävimmät sotalentonsa Wolfgang Wollenweber lensi sodan lopussa Heinkel He 162:lla lentueenpäällikkönä suihkuhävittäjillä varustetussa Hävittäjärykmentti 1:ssä. Kolmannen valtakunnan johdon utopistisissa kuvitelmissa jopa Hitler-nuoret olisivat lentäneet tällä vallankumouksellisella lentokoneella, joka sai siksi nimen Volksjäger eli Kansanhävittäjä. Täysin uudenlainen, erittäin lyhyessä ajassa ja raaka-ainepulan vallitessa rakennettu lentokonetyyppi asetti kuitenkin niin kovat vaatimukset kokeneillekin lentäjille, että useimmat heistä kuolivat jo ensimmäisellä lennollaan maahan syöksyessään. Niinpä onkin lähes ihme, että Wollenweber lensi neljätoista kertaa He 162:lla ja selvisi hengissä. Valtakunnankotka kertoo viimeisen vielä elossa olevan ja tällä erikoislaatuisella koneella lentäneen aikalaisen tarinan.

Christer BergströmÄssäpari - Hermann Graf & Alfred GrislawskiSaksalaiset Hermann Graf ja Alfred Grislawski palvelivat Luftwaffessa hävittäjälentäjinä toisessa maailmansodassa. Erittäin taitava ja värikäskin lentäjäkaksikko taisteli itärintamalla Hävittäjärykmentti 52:n 9. lentueessa. ”Karaya-lentue” oli sodan menestyksekkäin lentue, mutta samalla myös kenties koko Saksan asevoimien epäsotilaallisin yksikkö. Hermann Graf saavutti ensimmäisenä lentäjänä 200 ilmavoiton merkkipaalun, mutta joutui itsekin usein palaamaan kotikentälle seulaksi ammutulla hävittäjällään.Kun liittoutuneiden ilmatoiminta lisääntyi Kolmannen valtakunnan yllä, ansioitunut Graf määrättiin perustamaan korkeushävittäjillä varustettu erityisyksikkö, johon hän sai vapauden valita alaisensa. Alfred Grislawski nimettiin pian yhdeksi punanokkaisten hävittäjien lentäjistä. Graf saavutti 212 ilmavoittoa ja hänet palkittiin Ritariristillä tammenlehvin, miekoin ja timantein. Grislawski pudotti 133 viholliskonetta, mukaan lukien 18 vaikeasti alasammuttavaa Yhdysvaltain ilmavoimien nelimoottorista pommikonetta.Hermann Grafille sodan päättyminen ei tuonut vapautta. Sotavankeus Neuvostoliitossa päättyi vasta vuonna 1949. Grafin väitetystä yhteistyöstä neuvostoliittolaisten kanssa on kirjoitettu paljon, ja venäläisten sotavankiarkistoista löytyneiden asiakirjojen ansiosta tämä kirja kertoo viimeinkin koko totuuden hänen vankeusajastaan.Ruotsalainen ilmailuhistorioitsija Christer Bergström on kirjoittanut tämän teoksen yhteistyössä Alfred Grislawskin kanssa. Teoksessa katetaan ilmasodan tapahtumat sodan molempien osapuolten näkökulmasta. Claes Sundin on piirtänyt 20 ainutlaatuista väriprofiilipiirrosta Grafin ja Grislawskin lentämistä koneista. Kirjassa on myös 300 pääosin ennen julkaisematonta valokuvaa.

Kertomus erään virkamiehen elämästä 1800 luvulla.

15 x 21 cm.

21 x 30 cm.

65 vuotta ammattiyhdistystoimintaa Jämsänkoskella

15 x 21 cm.

Suomen sairaanhoitajatarliiton jäsenmerkki vuosina 1925–1944. Yksi ristinmuoto on hakaristi eli svastika. Suomessa hakaristi toimi, sen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä, kansallistunnuksena esimerkiksi Suomen Ilmavoimien käytössä. Hakaristin käytöllä ei ollut yhteyttä kansallissosialismin kanssa. Natsi-Saksassa symboli oli käytössä 1935–1945 valtakunnan vaakunassa. Svastika on käytetty maailmanlaajuisesti eri kulttuureissa ja sillä on useita muunnoksia. Varhaisimmat tiedot hakaristin käytöstä löytyvät jo vuodelta 2000 eKr. (Biedermann 1989: 63.) Hakaristi on vanha suomalaiskansallinen aihe. Vanhassa kansanperinteessä hakaristi veistettiin talon seinään ja sillä toivottiin terveyden säilyvän talossa. Toisin päin käytettynä hakaristi kuvaa vihkiristiä tai auringonpyörää. (Noro, A. – Paarmas, T. 1998:20.

Tämän kohteen toimituskulut toistaiseksi 3,20€. (kirjelähetyksenä, posti).

Murha Thamesin varrellaKartanon salaisuus tämän kirjan postimaksu 7,90€

Kansissa kulumaa ja hieman tahraa